Espoon kaupungin antama määräaika tuli ja meni, taloyhtiö ei tehnyt mitään...

Espoon kaupunki oli antanut AsOy Satoluiskalle määräajan korjata asuntomme toukokuun loppuun 2020 mennessä.

Kuten arvata saattaa, taloyhtiö ei ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin asiassa. Asuntomme on ja pysyy asuinkelvottomassa kunnossa.

Kuten aiemmista kirjoituksistamme muistetaan, taloyhtiö asetti meille lainvastaisen uhkavaatimuksen: Meidän on pakko valita taloyhtiön ylhäisesti määräämistään kahdesta vaihtoehdosta toinen. Kumpikaan vaihtoehdoista ei kuitenkaan johda sellaiseen lopputulokseen, mikä olisi asunto-osakeyhtiölain mukainen:
Asunto-osakeyhtiölaki 4.luku 2§:

"Yhtiön kunnossapitovastuu 

Yhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle.

Yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa olevista altaista. Yhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu vastuu koskee sellaisia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vastuulleen, ja huoneistojen sisäosien korjaamista ajankohdan perustasoon yhtiössä. Yhtiö vastaa myös sellaisesta osakkeenomistajan tekemästä tai teettämästä asennuksesta, joka rinnastuu yhtiön toteuttamaan tai vastuulleen hyväksymään toimenpiteeseen ja jonka toteuttamista yhtiö on voinut valvoa siten kuin tässä laissa säädetään."

Ja: 4.luku 1§ 3.momentti: 

"Kunnossapitotyön suorittavan yhtiön tai osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että työssä noudatetaan hyvää rakennustapaa. 

Vahingonkorvausvastuusta säädetään 24 luvussa."

Kuten lukemattomien katselmointien ja asiantuntijalausuntojen jälkeen on käynyt selväksi, taloyhtiö rikkoo häikäilemättömästi lakia.

Jos asia ei omistajiensa merkittävimmän omaisuuserän, oman kodin, tuhoamisen jälkeen olisi haudanvakava, saa taloyhtiön ja isännöitsijän toiminta välillä koomisia piirteitä:

- WD-kuivaus teki taloyhtiön merkittävästi rajoittuneen tilauksen pohjalta kosmeettisen tarkastuksen 28.4.2020 asuntoomme "perusteellisena kuntokartoituksena". WD-kuivaus avasi postiluukun kokoisen reiän kylpyhuoneen kattoon. Aivan oikein, kattoon. Keittiömme vesivahinko ei kuitenkaan ollut katossa, vaan painovoiman vaikutuksesta kaikki esteettä vesijohtoverkon paineella syöksynyt kuuma vesi valui alaspäin valuen sitten seinien alitse viereisiin tiloihin. Taloyhtiö väittää, että valuva kuuma vesi olisi jotenkin kummallisesti kiertänyt kylpyhuoneen ja wc:n, vaikka niitähän ei ole mitenkään eristetty. Samanlainen koolinki on seinän alapäässä, kuin muuallakin. Siellä, mistä vesi kiistatta valui koolinkin ali. Taloyhtiö oli toukokuun alussa saanut WD-kuivauksen raportin ja tietenkin salannut sen meiltä. Taloyhtiö oli lähettänyt raportin Espoon kaupungille 15.5.(!), jolta sitten saimme sen 4.6.2020. Irvokasta touhua taloyhtiöltä.

- Pyysimme talonyhtiön isännöitsijältä nähdäksemme taloyhtiön hallituksen pöytäkirjat 9.10.2018 lukien. Isännöitsijä vastasi, mielestämme röyhkeään ja ylimieliseen sävyyn, ettei taloyhtiö "jakele" hallituksen pöytäkirjoja osakkaille. Ja taas meni pieleen ja lain vastaisesti. Asunto-osakeyhtiölaki nimittäin velvoittaa hallituksen antamaan tietoa osakkaan asian käsittelystä hallituksen kokouksissa. (AsOylaki 7.luku 6§ 2. momentti:  "Osakkeenomistajalla on oikeus saada tieto sellaisesta hallituksen päätöksestä, joka koskee hänen omistamiinsa yhtiön osakkeisiin perustuvaa oikeutta tai velvollisuutta suhteessa yhtiöön tai toiseen osakkeenomistajaan. Osakkeenomistajan pyynnöstä tieto on annettava kirjallisesti."). Vastaa hyvin kuvaa taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän harjoittamasta lakiin perustumattomasta salailusta. Hallituksen ja isännöitsijän mielestä salaaminen on valtaa. Valitettavasti sellainen on eilispäivää ja sitä paitsi lain vastaista. Jos ollaan aivan tarkkoja, hallituksen pöytäkirjoja ei ole säädetty salaisiksi. Julkisuuslain perusolettama kuitenkin on, että asiakirjat ovat julkisia, ellei niitä erillisellä päätöksellä ole salaisiksi merkittyjä. Harmillisesti asiasta ei ole yksiselitteisesti säädetty asunto-osakeyhtiölaissa, joten asia on jätetty hallitusten harkittavaksi. Tiedän taloyhtiöitä, joissa vallitsee avoimuus ja hallituksen kokouspöytäkirjat pidetään osakkaiden nähtävinä joitakin arkaluontoisia tietoja, henkilöasioita tai terveystietoja lukuunottamatta.

- huolimattomat ja hyvän rakennustavan vastaiset korjaustyöt alentavat koko taloyhtiön ja sen osakkaiden omistusten arvoa. Taloyhtiön läheisyyteen on jo vedetty metro, joka alkaa liikennöimään suunnitelmien mukaan 2024. Muiden taloyhtiöiden asuntojen hinnat ovat jo lähteneet hienoiseen nousuun ja asuntojen hintojen keskiarvo Espoonlahdessa on jo ylittänyt 3.000,- euroa/m2. Satoluiskan asuntojen hinnat ovat koko ajan ollee laskussa ja on viimeisimpien toteutuneiden kauppojen keskiarvo lähentelee 1.500,- euroa/m2. Syy on ilmeinen. Huonosti hoidetussa yhtiössä hinnat laskevat. Satoluiska 2030 selvityshän lähti siitä, että taloyhtiön osakkaiden olisi tullut myydä asuntonsa gryndereille hintaan 1.000,- euroa/m2. Kohta siinä ollaan. Kuka tästä kaikesta hyötyisi? 

Taloyhtiön hallitus uhkailee ja kiristää

Taloyhtiö lähestyi meitä 17.4.2020 kirjeellä, joka oli otsikoitu "Sovintoesitykseksi". Asiakirjan olenainen sisältö oli, että meidän on hyväksyttävä taloyhtiön esittämistä vaihtoehdoista jompi kumpi. Kumpikaan vaihtoehdoista ei perustunut lakiin. Kummassakaan vaihtoehdossa taloyhtiö ei tarjonnut tekemiensä virheiden korjausta. Taloyhtiö uhkasi, ettei se etenisi korjaustyössä, mikäli emme hyväksyisi jompaa kumpaa kelvotonta ehdotusta. Selvää kiristystä

Luutnantti Lammion Tuntemattomassa Sotilaassa ikimuistoisesti Jussi Jurkan esittämä puuskahdus "Mikä röyhkeys!" tuli ensimmäisen mieleen kommentiksi.

Keskustelin asiasta lakimieheni kanssa ja sain opastusta Asunto-osakeyhtiölakiin (22.12.2009/1599). Lakihan on ollut voimassa tuossa muodossa vasta hiukan yli kymmenen vuotta, joten taloyhtiön hallituksen jäsenet tai isännöitsijä eivät selvästikään ole vielä ehtineet perehtyä siihen riittävällä tarkkuudella.

Ensiksikin, meillä ei ole mitään lakiin perustuvaa velvollisuutta ryhtyä sopimaan taloyhtiön kanssa sille laissa määrätyistä vastuista ja velvoitteista taloyhtiön vastuiden vähentämiseksi. Sitähän taloyhtiön hallitus sitkeästi yrittää vaatimalla sopimaan asioista, jotka nyt vain eivät ole millään tavalla sovittavissa.

Toiseksi, on lukuisa määrä asiakirjoja, joissa taloyhtiön hallitus on sitoutunut erilaisiin asioihin, esimerkiksi noudattamaan hyvää rakennustapaa sekä korjaamaan lattiat, seinät ja laatat. Tällainen asiakirja on esimerkiksi taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan Mikko Valtavaaran omakätisesti allekirjoittama vastaus taloyhtiölle esittämäämme pyyntöön korjata virheet ja poistaa kosteusvauriot.

Siksipä vastasimme asunto-osakeyhtiölakiin yksityiskohtaisesti viitaten, mitä taloyhtiön velvollisuuksiin kuuluu.

8.5.2020 taloyhtiön "hallitus" lähestyi isännöitsijän sähköpostiosoitteesta viestillä, jossa "hallitus" kiistää sille laissa määrätyt velvollisuudet ja toistaa ilmoituksensa, ettei aio edetä asiassa, ennenkuin alistumme hallituksen uhkavaatimuksiin. "Hallitus" ilmoitti tavanomaisella röyhkeydellä, ettei taloyhtiön kirjallisesti ja omakätisellä allekirjoituksella tekemät sitoumukset ole enää voimassa, koska emme suostu taloyhtiön esittämään "sopimukseen". No, noinhan asiat eivät todellakaan mene. Jos taloyhtiö on johonkin sitoutunut, se pitää. Esimerkiksi siksi, että taloyhtiön sitoumukset on itse asiassa kirjattu lakiin. Meidän taas ei tarvitse ryhtyä mitään sopimuksia taloyhtiön kanssa tekemään. Meille riittää vallan mainiosti se, mitä taloyhtiö on lakiin perustuen velvollinen tekemään. 

Laadimme siis jälleen kerran hylkäävän vastauksen sillä perusteella, että meillä ei ole tarvetta sopia taloyhtiön vastuiden vähentämisestä, koska sellaiselle ei laissa ole perusteita. Liitimme alkuperäisen vastuksemme asianomaisine lain määräyksineen vastauksen liitteeksi.

Sillä välillä odotamme jännityksellä, mitä taloyhtiö aikoo tehdä Espoo kaupungin ympäristöterveyden tarkastajan kehotuksen korjata huoneistomme 31.5.2020 mennessä. Nyt on jäljellä kolme viikkoa, joten ei tarvitse olla kummoinen ennustaja tietääkseen, ettei mitään tule tapahtumaan.

Taloyhtiö teetti "perusteellisen" kartoituksen

Kuten muistetaan aiemmista blogiteksteistä oli Espoon kaupungin ympäristöterveyden tarkastaja velvoittanut AsOy Satoluiskan teettämään perusteellisen rakenteisiin kohdistuvan kuntokartoituksen asunnossamme vesivahinkoihin ja kosteusvaurioihin liittyvien havaintojensa perusteella. Tarkastaja velvoitti AsOy Satoluiskan toimittamaan suunnitelman sanotusta kartoituksesta 31.12.2019 mennessä. Tapansa mukaan yhtiö ei toimittanut mitään suunnitelmaa tehtävän antaneelle viranomaiselle. Kummallista touhua. Sen totesi tarkastajakin, joka 3.1.2020 AsOy Satoluiskalle lähettämällään kirjeellä kehotti taloyhtiötä korjaamaa huoneistomme 31.5.2020 mennessä. Kirje oli varsin selkeä, eikä jättänyt taloyhtiölle mitään tulkinnan varaa.

AsOy Satoluiska on kuitenkin askelen jäljessä ryhtyessään puuhaamaan "perusteellista" kuntokartoitusta vain kuukautta ennen tarkastajan korjaukselle antamaa määräaikaa. Asiassa toki käytiin kirjeenvaihtoa taloyhtiön röyhkeästi vaatiessa meitä korvaamaan osan taloyhtiölle lain mukaan kuuluvia kustannuksia. Kuvaa hyvin taloyhtiön osaamista se, että taloyhtiö sekoittaa iloisesti kunnossapitovastuuseen kuuluvia ja rakenteissa olevien vikojen korjaamiseen liittyviä asioita. Asiat on kuitenkin säädetty laissa varsin selväsanaisesti.

Kieltäydyttyämme jyrkästi osallistumaan mitenkään asunto-osakeyhtiölaissa taloyhtiön vastuulle kuuluviin kustannuksiin, pudotti taloyhtiö tekemästään tilauksesta kaikki oleelliset asiat pois. Niinpä taloyhtiön toimeksiannosta "kuntokartoitusta" suorittava yritys sahasi kylpyhuoneemme kattoon postiluukun kokoisen tirkistysluukun. Tässä vaiheessa saattaa herättää kummastusta se, että asunnossamme tapahtunut vesivahinko kasteli lähinnä lattiat. Myös kylpyhuoneen ja wc:n alta. Taloyhtiön toiminnalle kuvaavaa on se, että taloyhtiö yrittää hampaat irvessä vältellä kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla kosteusvaurio todettaisiin. Siksipä otsikon perusteellinen on perustellusta syystä laitettu lainausmerkkeihin.

Vaikka katto ja siihen sahattu tirkistysluukku eivät mitenkään liity asuntomme vesivahinkoon, jonka aiheuttamat kosteusvauriot liittyvät lattiaan, löytyi katostakin merkkejä vesivaurioista. Rakenteet ovat ruosteessa ja katosta löytyi lisää valumajälkiä. Jäljet ovat ilmeisesti peräisin muutamien vuosien takaisesta massiivisesta vesivahingosta kaksi kerrosta ylempänä olleessa asunnossa. Sillä kertaa oli kysymys patteriverkoston putken pettämisestä, jolloin koko lattia oli lainehtinut ja epäilemättä valunut myös alempiin kerroksiin. Taloyhtiö oli silloin salannut asian meiltä, eikä asuntoomme oltu tehty mitään tarkastusta silloin, eikä myöhemminkään. Toiminta näyttää olleen vastaavaa, kuin meidänkin asunnossamme tapahtuneen vesivahingon kohdalla. Taloyhtiö oli tilannut kosteuskartoituksen vain meidän asuntoomme. Huomautimme kartoittajaa, että vesi on todennäköisesti valunut myös allamme olevaan asuntoon. Vasta tämän jälkeen taloyhtiö tilasi kartoituksen myös siihen asuntoon. Lähtökohta lienee ollut, että jos asukkaat eivät itse huomaa mitään, ei mitään tarvitse tehdäkään. Jossain vaiheessa toisn kummastelimme, miksi asuntomme seinälevyt olivat turvoksissa ja irvistelivät tapetin alta saumakohdissa. Nyt on selvää, että nämkin vauriot ovat peräisin samassa linjassa ylempänä olevan asunnon vesivahingosta.

Selvittelimme asiaa. Taloyhtiö oli silloinkin vältellyt vastuutaan samoilla verukkeilla, kuin meidänkin osaltamme.

Toki kartoittaja teki tirkistysluukusta muitakin löytöjä. Koko katon yläpuolinen tila on täynnä kaikenlaista jätettä ja roinaa. Sellainen on terveyshaitta, vaikka ei olisikaan märkää. Odotamme mielenkiinnolla, miten taloyhtiö reagoi löydöksiin. Ja määräaika lähestyy lähestymistään... 

Aika kuluu ja taloyhtiö vitkuttelee - 1 v 7 kk kodittomana

Taloyhtiö laistaa avoimesti sille kuuluvia lakiin perustuvia velvoitteita.

Palataan puoli vuotta ajassa taaksepäin. Espoon kaupungin ympäristöterveyden tarkastaja suoritti pyynnöstämme katselmuksen asuntoomme, koska taloyhtiö ei ollut reagoinut mitenkään 27.11.2018 tekemäämme ilmoitukseen havaitsemistamme kosteusvaurioindikaattoreista.

Terveystarkastaja velvoitti taloyhtiötä toimittamaan suunnitelman rakenteisiin kohdistuvasta kosteusvauriotutkimuksesta havaittuaan merkkejä muistakin vesivahingoista, kuin 9.10.2018 asunnossamme tapahtuneesta. Terveystarkastajan asettama määräaika oli 31.12.2019 mennessä. Tapansa mukaan taloyhtiö ei vaadittua suunnitelmaa määräaikaan mennessä toimittanut.

Koska taloyhtiö ei täyttänyt sille asetettua velvoitetta, terveystarkastaja kehotti taloyhtiötä korjaamaan huoneistomme 31.5.2020 mennessä.

Helmikuussa taloyhtiö pyysi sitten erästä yhtiötä suorittamaan asunnossamme pintakosteusmittauksia. Sovimme tapaamisen ja keskustelimme asiasta hyvässä hengessä. Päädyttiin siihen loogiseen johtopäätökseen, ettei pintakosteusmittaus anna luotettavaa tulosta, koska vesivahingon aiheuttama kosteusvaurio muhii tietysti rakenteissa ja erityisesti lattian alla. Lisäksi asuntomme oli ollut käyttämättömänä (siis suomeksi sanottu käyttö on estetty taloyhtiön toimesta) lähes puolitoista vuotta, ei pintakosteutta löydy. Sovimme yhtiön kanssa, että se tekee taloyhtiölle raportin ja toimenpide-ehdotuksen rakennetutkimuksen laajuudesta.

Odottelimme taas muutaman viikon. Kun mitään ei kuulunut, lähetimme taloyhtiölle jo perinteiseksi muodostuneen pyynnön toimittaa viipmättä aikatauluun sidottu suunnitelma asuntomme korjauksessa tehtyjen, useiden asiantuntijoiden todentamien ja kiistattomien virheiden korjaamisesta sekä vesivahingoista aiheutuneiden kosteusvaurioiden poistamisesta.

Pian tulikin "tiedoksemme" taloyhtiön pyytämä tarjous rakenteissa olevien kosteusvaurioiden tutkimisesta. Taloyhtiö oli pyytänyt tarjouspyynnössään erittelemään taloyhtiölle ja meille kosteusvauriotutkimuksesta aiheutuvat kustannukset. Hämmästyttävää röyhkeyttä! Asunto-osakeyhtiölaissa säädetään selvästi, että taloyhtiö vastaa rakenteissa olevien vikojen ja niiden korjauksesta aiheutuvien pintamateriaalien rikkoutumisen korjauksesta aiheutuvat kustannukset.

Vastasimme pikaisesti taloyhtiölle, ettei taloyhtiön kaavailema kustannusten erittely perustu lakiin, vaan taloyhtiö vastaa kaikista kustannuksista. Kosteusvaurio, eli vika on kiistattomasti rakenteissa. Taloyhtiö väistelee huolellisesti rakenteiden avauksia tehtävissä tutkimuksissa, kuten se teki yksipuolisesti sopimassaan HTT-tarkastajan katselmuksessakin. Merkittävät virheet jäivät sen takia havaitsematta, kuten taloyhtiölle tietysti sopiikin. Tästä syystä huomautimme taloyhtiölle, ettei sen esittämä tarjouspyyntö ollut riittävä ensinkään sitä velvoittavan kehoituksen täyttämiseksi. Onhan päivänselvää, että kun kerran 9.10.2018 vesivahingossa vuotanut vesi oli valunut tapahtumapaikasta keittöstä seinien ali molemmilla puolilla oleviin huoneisiin ja lattian alle, on se mennyt myös wc-tilan ja kylpyhuoneenkin lattian alle. Ja tästä oli selvät havainnot pian kuivauksen jälkeen. Myös HTT-tarkastaja kirjasi raporttiinsa asunnossa vallitsevasta tunkkaisesta kosteusvaurioon viittaavasta hajusta.

Vastaukseksi saimme taloyhtiöltä viestin, ettei kylpyhuoneessa olevaa suihkukaappia irroiteta, koska kieltäydyimme osallistumasta meille kuulumattomiin kustannuksiin.

Vastasimme kohteliaasti tähänkin viestiin, ettei laki velvoita meitä mitenkään osallistumaan ksutannuksiin, jotka kuuluvat taloyhtiölle. Huomautimme myös pitävämme taloyhtiön kaavailemaa "tutkimusta" riittämättömänä terveystarkastajan asettamiin velvoitteisiin nähden.

Kuka tästä vetkuttelusta oikein hyötyy? Ainakin isännöitsijätoimisto, koska se voi laskuttaa taloyhtiötä kaikista tekemistään toimenpiteistä. Taloyhtiön hallitus oli mennyt tekemään niin huonon sopimuksen isännöitsijätoimiston kanssa, että kuukausipalkkioon riittää, kun isännöitsijä tulee aamulla töihin. Hallituksen jäsenet hyötyvät, koska kaikista lukemattomista katselmuksista maksetaan niihin osallistuville hallituksen jäsenille palkkio. Hallituksen jäsenille maksetaan palkkio jokaisesta hallituksen kokouksesta erikseen. Hallituksen jäsenille näyttää hallituksessa istumisen motiivina olevan kokouksista ja katselmuksista maksettavat palkkiot.

Taloyhtiö on selkeä häviäjä. Vastoin hyvää rakentamistapaa tehdyt korjaukset alentavat taloyhtiön arvoa ja tuntuvat jokaisen osakkeenomistajan lompakossa. Hallituksen asiantuntemus ei näytä tähän asiaan riittävän. Isännöitsijälle asia taas on yhdentekevä. Jos, tai paremminkin kun taloyhtiö jättää korjaukset tekemättä määräaikaan mennessä, tulee Espoon kaupunki antamaan korjausmääräyksen ja käyttämään sille viranomaisena suotuja määräyksen noudattamisen tehostamiskeinoja, kuten asumiskieltoon määräminen ja uhkasakko.

Taloyhtiöllä on edessään putkiremontti, jonka kustannusarvio ylittänee kymmenen miljoonaa euroa. Taloyhtiöllä ei ole minkäänlaista puskuria kerättynä, joten koko remontti joudutaan rahoittamaan pankkilainalla. Mikäköhän pankki mahtaa myöntää kymmenen miljoonan euron lainaa näin huonosti hoidetulle taloyhtiölle, jossa huoneistoja määrätään asumiskieltoon? Voi käydä niin, että remonttirahoitus joudutaan keräämään osakkailta. Huoneistokohtainen kustannus voi vaihdella muutamasta kymmenestä tuhannesta eurosta aina sataan tuhanteen euroon. Kenelläköhän mahtaa olla tällaisia rahoja taskussaan?

Taloyhtiön osakkaat ovat häviäjiä. Huonosti hoidetuissa taloyhtiöissä huoneistojen hinnat ovat keskimääräistä alempia, kuin hyvin hoidetuissa taloyhtiöissä. Siihen kun laskee mukaan tulossa olevan putkiremontin, ei osakkeenomistajien omistuksilla juuri arvoa ole.

Taloyhtiö häviää myös siinä, että se on lain mukaan velvollinen hyvittämään meille yhtiövastikkeessa asumisen estämisestä syntyvät säästöt. Vesi ja sähkö on jyvitetty vastikkeisiin osakekohtaisesti, ei kilovattituntiperusteisesti. Vesimaksu ja sähkömaksu ovat matemaattisesti laskettavissa osakemäärän perusteella.

Taloyhtiö häviää siinäkin, että lain mukaan meillä on oikeus saada korvausta huoneistomme käytön estämisestä aiheutuvasta vahingosta. Vahinkoon lasketaan mukaan väistöasumisesta ym aiheutuvat kustannukset. Taksamittari raksuttaa koko ajan.

Olemmekin yrittäneet vihjata taloyhtiölle hienovaraisesti, että taloyhtiön vetkutteluun, isännöitsijän ja hallituksen palkkioihin ja useiden asiantuntijoiden katselmuksiin ja langettaviin raportteihin on taloyhtiö käyttänyt enemmän rahaa, kuin mitä olisi kulunut virheiden ja kosteusvaurioiden korjaamiseen lain vaatimalla tavalla hyvän rakennustavan mukaisiksi ottaen huomioon urakoitsijalta vaadittavat korjaukset ja korvaukset. Me ja moni muu asiasta perillä oleva ja taloyhtiöiden hallinnosta perillä oleva kummastelee sitä, miksi taloyhtiö hampaat irvessä puolustelee sutta ja sekundaa tehnyttä urakoitsijaa? Olisiko taustalla jotain valonarkaa, kun taloyhtiö ei laita tikkua ristiin virheet tehneen urakoitsijan saamiseksi edesvastuuseen? Tässäkin jäjet johtavat sylttytehtaalle, eli isännöitsijätoimistoon, joka on kelvottoman soimuksen tehnyt. Hallitus taas osoittaa täydellistä asiantuntemattomuutta isännöitsijätoimiston pyörityksessä. Onhan hallitus siunannut kaikki tähän astiset mokat.

    

Satoluiska uhmaa avoimesti Espoon kaupungin viranomaisia

Hyvää Uutta Vuotta 2020!

Saagamme tai paremminkin odysseiamme vesivahingon ja taloyhtiön piittaamattomuuden uhreina jatkuu.

Espoon kaupungin ympäristöterveyden tarkastaja antoi jo syyskuussa (viime vuonna) taloyhtiölle kehotuksen korjata asuntomme ensi tilassa ja velvoitti Satoluiskan toimittamaan suunnitelman asuntomme korjaamisesta joulukuun loppuun mennessä.

Taloyhtiö uhmaa avoimesti kaupungin viranomaisen antamia kehotuksia, eikä toimittanut vaadittua vastausta määräaikaan mennessä.

Taloyhtiön laiminlyönnin johdosta Espoon kaupungin ympäristöterveyden tarkastaja velvoitti taloyhtiötä korjaamaan asuntomme toukokuun loppuun mennessä. Tarkastaja totesi korjauskehotuksen laiminlyönnin johtavan viranomaisen keinovalikoimissa oleviin teettämismääräykseen sekä asetettaviin uhkiin, kuten asumiskieltoon asettamisen.

Kun kaupungin viranomainen asettaa huoneistomme asumiskieltoon kesäkuun alusta alkaen, päättyy myös yhtiövastikkeen maksuvelvollisuutemme.

Tähän asti olemme kaikkien muiden taloyhtiön vitkastelusta kertyneiden kustannusten lisäksi joutuneet maksamaan myös vastiketta sisältäen mm. vesi- ja sähkömaksut sekä nettiliittymän kustannukset, vaikka asuntomme on edelleen asumiskelvottomassa kunnossa.

Olemme myös pyytäneet erittelyä taloyhtiöltä siitä, paljonko taloyhtiön teettämät toimenpiteet ovat tulleet taloyhtiölle maksamaan. Asunnosssamme on pidetty useita katselmuksia sankkalukuisine hallituksen jäsenineen. Hyvähän siellä on pitää kokouksia a' 300€/hallituksen jäsen. Helsingin Linjasuunnittelu Oy teki asunnossamme useita tunteja kestäneen katselmuksen, mikä lienee kustantanut useita satoja euroja. Vaikka isännöitsijä estikin tarkastusraportin toimittamisen.

Asunnossa pidettiin myös Keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan tarkastus, mikä raportteineen lienee aiheuttanut taloyhtiölle 2-3.000,- euron kustannukset.

Lisäksi on nämä urakoitsijan suunnittelemattomasti ja ilman asianmukaista sopimusta tekemä työ, jonka taloyhtiö lienee maksanut laskun mukaan. Lasku on ilmeisesti sisältänyt myös urakoitsijan hankkimat ja sittemmin kaatopaikalle toimittamat sekundakalusteet, joilla meitä yritettiin hui.. no joo.

Vuoden 2018 tilinpäätökseen kuluja oli kirjattu jo yli 30.000,- euroa. Aika paljon, kun ottaa huomioon sen, ettei taloyhtiö vaatinut urakoitsijalta mitään kosteusvauriopätevyyksiä tai muitakaan sertifikaatteja (Kts Rakentamisen laatu RALA sertifikaatin hakupalvelu), korjaussuunnitelmaa tai edes tehnyt korjauksesta kirjallista sopimusta sanktiopykälineen. Kysymys tietysti kuuluu, miksei taloyhtiö etukäteen tarkastanut urakoitsijan pätevyyksiä (niitä siis ei ole...) tai kilpailuttanut urakoitsijaa tai miksi taloyhtiö ei tehnyt kirjallista sopimusta siten, kuin hyvä hallintotapa edellyttää...

Keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan raportti 10.11.2019

Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja toimitti säntillisesti raporttinsa lupaamanaan ajankohtana. Raportti koostui kirajllisesta osasta ja liiteosasta. Viimeksi mainittu sisälsi pelkästään meidän toimittamiamme asiakirjoja alkaen Tarkettin asennusohjeesta ja loppuen toimittamaamme todistusvoimaiseen valokuva-aineistoon, joka kiistattomasti osoittaa isännöitsijän ja hallituksen väitteet alkuperäisen lattiamme epätasaisuudesta pötypuheeksi. Lattiamme on ollut ennen vesivahinkoa tasainen ja vaakasuora.

Sen enempää hra Haarala, isännöitsijä(t) tai taloyhtiön hallitus eivät olleet toimittaneet mitään aineistoa väitteidensä tueksi. Olematonta kun ei voi toimittaa...

Taloyhtiön sanelema "rakenteita avaamatta" ilmenee tarkastusraportista joka paikasta:

Tavarantarkastusraportin etulehti "Rakenteita avaamatta" toistuu

Taloyhtiön menettelyn takia merkittävä osa hra Haaralan virheistä jää siten toteamatta. Siitä huolimatta raportti on karua luettavaa - nimenomaan taloyhtiön, urakoitsijan ja isännöitsijän näkökulmasta:

Tekninen asiantuntija (siis ex tekninen isännöitsijä) Petri Annala kertoi tavarantarkastajalle sellaista, minkä olimme jo arvanneetkin. Olimmehan pyytäneet useita kertoja tuloksetta asianosaisina nähdäksemme 1). Korjaussuunnitelman 2). kilpailutus- ja urakkasopimusasiakirjat. Niitä ei oltu toimitettu. Syykin on selvä. Sellaisia ei ollut olemassakaan...

Siinäpä syy siihen, miksei taloyhtiö vaatinut urakoitsijaa korjaamaan virheitään. Koska mitään urakkasopimusta sanktio-, viivästys- tai muitakaan pykäliä oltu kirjattu mihinkään. Käsi sydämelle. Haluasitteko tällaisen hallintotavan omaan taloyhtiöönne?

Hra Haarala tunnusti myös auliisti, ettei minkään valtakunnan asennusohjeiden noudattaminen kuulu hänen tapoihinsa:"Ei me mitään mittauksia tehty. Normihommaa. Päivässä lyötiin parketti kasaan". HTT-tarkastaja kirjasi raporttiin mm:

Keittiön seinien osalta raporttiin kirjattiin:

Lattiat mitattiin keittiöstä, olohuoneesta, eteisestä ja kirjastosta:

Ja jatkuu olohuoneessa:

Ja jatkuu:
 

Ja jatkuu:

Ja jatkuu:

Ja jatkuu:

Ja jatkuu:

Muina havaintona tarkastaja kirjasi raporttiinsa myös epäiltyyn kosteusvaurioon liittyviä havaintoja:

Taloyhtiö oli rajannut kosteusvaurioepäilyn tarkastuksen ulkopuolelle (vrt "Rakenteita avaamatta")
Taloyhtiö viittasi kintaalla myös toiveellemme saada kosteusvauriotarkastuksiin erikoistunut tavarantarkastaja...

Rakenteitakin avaamatta virheet olivat sen suuruisia, että tavarantarkastaja kykeni antamaan seuraavat suositukset:

Loppuyhteenvetona Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja kirjasi raporttiinsa seuraavat hyvän rakennustavan vastaisuudet:

 

Summa summarum: Mitään huoneistomme vesivahingon korjauksia ei oltu tehty hyvän rakennustavan mukaisesti. Suunnitelmia ei oltu tehty. Kirjallisia sopimuksia urakoitsijan kanssa ei oltu tehty. Mikään ei olisi voinut mennä enempää pieleen...

Pyysimme taloyhtiöltä aikatauluun sidottua suunnitelmaa virheiden korjauksesta viittaamalla keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan havaintoihin ja raportteihin sekä suosituksiin, taloyhtiön hallituksen lupauksiin korjata urakoitsijan tekemät virheet. Samat asiat, kuin useasti ennenkin. Taloyhtiö kieltäytyy sitkeästi korjaamasta virheitä ja kosteusvauiorioita.

Toinen joulumme evakossa...