maanantai 5. lokakuuta 2020

Uusi hallitus ryhtyy pikaisesti toimiin heti seuraavana päivänä...

Eipä kauaa ehtinyt virrata vettä Vantaassa, kun uusi hallitus päätti ryhtyä pontevasti toimiin asuntomme korjauksen suhteen heti yhtiökokousta seuraavana päivänä.

Isännöitsijän lähettämässä sähköpostiviestissä ilmoitettiin koppavasti, että koska emme olleet suostuneet hallituksen "sovintoesitykseen", hallitus ja isännöitsijä olivat tehneet päätöksen korjata asuntomme ns. perustasoon ja vaativat pidettäväksi katselmuksen sanotussa tarkoituksessa asunnossamme 7.10., eli ensi keskiviikkona.

Kuten tavallista, hallitus ja isännöitsijä ovat tapansa mukaan täysin hakoteillä. 

Olemmehan jo sopineet korjaustavasta, mistä meillä on riittävästi näyttöä erilaisen kirjeenvaihdon muodossa. Sopimuksen korjaustavasta syntymistä osoittaa pelkästään sekin, että taloyhtiö oli ryhtynyt korjaamaan asuntoamme asentamalla sinne haluamamme parketin vesivahingossa vaurioituneen tilalle. Korjausurakoitsija oli asentanut parketin ja hankkimamme seinälaatat. Taloyhtiö oli hankkinut pyytämämme kaapinovet ja etäisesti entisiä muistuttavat, mutta itse valitsemamme oven- ja laatikon kahvat.

Probleema syntyi pieleen menneestä korjaustyöstä , eikä väärästä korjaustavasta. Korjaustyössä oli tehty virheitä ja lisäksi taloyhtiö rikkoi tekemäämme sopimusta keittiökaapistojen toimittajasta. Valitsemamme laatutoimittajan sijasta taloyhtiö/urakoitsija oli hankkinut sekundalaatuisia ja väärän mittaisia kaapistoja ja työtasoja. 

Taloyhtiö ja urakoitsija myönsivät tehdyn virheen ja poisti virheelliset ja väärät kaapistot ja tasot asunnostamme. Arvelimme niiden menneen kaatopaikalle, mutta urakoitsija väitti myyneensä ne. Käsittääkseni kaapistot oli jo maksettu. Lisäksi olimme sitoutuneet maksamaan korjauksen ns. perustason ylittävältä osalta ja vakuutusyhtiö oli luvannut korvata näitä tiettyyn rajaan saakka. Esimerkiksi 76m2 valitsemamme parketin "ylittävä" kustannus oli vain 669,- euroa, kun urakoitsija oli hankkinut parketin osoittamastamme liikkeestä, josta mainitun parketin sai edullisimmin. Laatat olimme hankkineet itse merkittävällä alennuksella, mikä alitti taloyhtiön "perustason" hinnan. Meille jäi siis runsaasti korvausvaroja käytettäväksi muihin "perustason" ylittäviin materiaalikustannuksiin.

Taloyhtiön vastuulla on kiistattomasti korjaustyön tekeminen/teettäminen asunto-osakeyhtiölain mukaankin ja lisäksi vesivahingossa vahingoittuneiden materiaalien korvaaminen. Taloyhtiö oli lisäksi saanut hankituista parketeista "perustasoisena" hyvän korvauksen talon vakuutuksesta.

Korjaustyössä tehtyjen virheiden reklamaatioiden lisäksi olemme reklamoineet kohtuullisen selkeästä kosteusvauriosta heti tuoreeltaan asunnossamme leijailleen kosteusvaurioindikaation johdosta. Vesihän oli valunut useiden seinien ali tärvellen lattiaa keittiön viereisissä huoneissa. Kun kylpyhuoneen ja wc-tilan lattioiden alainen tila on samassa tasossa muun lattian laatan kanssa, ei ole mitään järkevää syytä väittää, että vesi ei olisi valunut myös sinne. Tämänhän taloyhtiö on jyrkästi kiistänyt ja kieltäytynyt tutkimasta niitä millään tavalla.

Asiaan on kuitenkin kiinnittänyt huomiota Espoon kaupungin viranomainen, joka on antanut jo kaksi kehoitusta tehtäviksi toimenpiteiksi ja korjaukseksi. Espoo tarkastaja kävi asunnossamme toistamiseen syyskuun alussa ja totesi itsekin kosteusvaurioepäilyn aiheelliseksi. Espoon kaupunki valmistelee nyt korjausmääräystä, kun kehotukset ovat kaikuneet kuuroille korville.

Vastasimme taloyhtiölle yllämainitut ja useaan otteeseen taloyhtiölle asunto-osakeyhtiölakiin tehdyin viittauksin varustettuihin vaatimuksiin esittämämme vaatimukset.

Huomautimme kohteliaasti, että asuntoon tulemisesta on ensiksi sovittava kanssamme. Näinhän ei oltu tehty. Toiseksi, asuntoon tulemiselle on oltava hyväksyttävä syy. Sovitun sopimuksen rikkomiseen tähtäävä toiminta ei ole sellaista, eikä omaisuuttamme olevan parketin repiminen lattiasta ilman lupaamme. Tai mikään muukaan taloyhtiön viestissään ilmaisema. Siispä ilmoitimme peruuttavamme, katselmuksen, jolle ei ole hyväksyttävää syytä, eikä siitä oltu sovittu kanssamme.

 Taloyhtiö ei ole vastannut meille. Toivottavasti tutkivat ensin esittämiensä vaatimusten lainmukaisuutta, myöntävät tekemänsä virheen ja ilmoittavat, koska korjaustyössä tehdyt virheet korjataan asianmukaisesti.

Ylimääräinen ja varsinainen yhtiökokous

 Ylimääräinen yhtiökokous päätti hyväksyä putkisaneerauksen hankesuunnitelman sisällön. Paikalla olleiden Firan konsulttien kertauksena esittämä ehdotus siis oli konsulttien näkemys, miten he toteuttaisivat putkisaneerauksen. Jäi hiukan hämäräksi, miten konsulttien ehdotus nyt yht'äkkiä muuttui hankesuunnitelmaksi... No joo. Esityslistaa muutettiin hiukan ja hallitus sai valtuudet kilpailuttaa vähintään kolme suunnittelutoimistoa yhtiökokoukselle valittaviksi. Samoin hallitus sai valtuudet palkata yhtiölle projektipäällikkö. Yhtiökokous päätti, mutta hallituksen suunnasta alkoi heti kuulua huuto ja parku. Hallitus olisi halunnut "rakennuttajakonsultin". Kuka tai mikä sekin olisi sitten ollut? Fira varmaankin... Lisäksi hallitus olisi halunnut saada valtuudet päättää koko urakasta puolihuolimattomasti. Nyt, kun kilpailutetaankin suunnittelijat, hallitus itki, että nyt suljetaan pois SR-urakkamalli. Lyhenne tulee sanoista "Suunnittele ja rakenna". Siispä ensin rakennuttajakonsultti ja sitten urakoitsija, joka ensin suunnittelee, miten korjaukset tekee. Katsotaan, sanoi Jedimestari...

Varsinainen yhtiökokous oli taas kerran yllätyksiä täynnä. Hallitus eli taloyhtiö oli antanut toimeksiannon eräälle asianajajalle toimia varsinaisen yhtiökokouksen puheenjohtajana. Ilmeisesti toistuvat huomautuksemme puheenjohtajan esteellisyydestä päätettiin nyt torpata näin. On se ihmeellistä, ettei hallitus löydä taloyhtiön yhtiökokouksen puheenjohtajaksi 148 osakkaan joukosta ketään muuta, kuin hallituksen jäseniä tai ulkopuolisen asianajajan. Ystäväni antoi hyvän neuvon: Paetkaa...

Asia ei nimittäin ollut aivan ongelmaton: Hallitus oli antanut toimeksiannon asianajajalle toimia puheenjohtajana. Entäs, jos yhtiökokous ei olisikaan valinnut aisanajajarouvaa puheenjohtajaksi? Asianajajarouva kertoi auliista kuittaavansa puheenjohtajuudesta palkkion. Mistä hallitus olisi silloin antanut palkkion? Millä perusteella?

Toinen juttu: Ei hallituksen toimeksianto tee asianajajasta yhtään sen esteettömämpää tai hyvien tapojen vastaista, kuin hallituksen puheenjohtajankaan toimiminen... Maanmainio Kauppakaari vuodelta 1734 toteaa suurin piirtein asiamiehistä ja toimitsijoista, että toimeksiantaja vastatkoon, kuin omista päätöksistään.

Muitakin erittäin kyseenalaisia piirteitä liittyi hallituksen toimintaan. Olimme 4.5.2020 kirjallisesti toimittaneet selvityspyynnön hallituksen vastattavaksi yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa. Selvityspyyntö oli nelisivuinen ja sisälsi pääosin asuntomme vesivahinkokorjaukseen liittyviä kummallisia piirteitä. Hallitus oli kirjannut selvityspyyntömme esitykseen työjärjestykseksi ja jätti jakamatta kirjeemme yhtiökokoukselle perehdyttäväksi ennen yhtiökokousta.

Osa selvityksistä toki saatiin. Selväksi tuli, että hallitus on käyttänyt merkittävästi enemmän varoja virheiden ja kosteusvaurion selvittämiseen, kuin mitä virheiden ja vaurioiden asianmukainen korjaus olisi tullut maksamaan. Kun ottaa huomioon urakoitsijan virhevastuun ja määrätty kyseinen urakoitsija korjaamaan tekemänsä virheet, olisi taloyhtiöltä kulunut niihin lisää rahaa n. 3.000,- euroa. Pikkuraha, kun ottaa huomioon jo noin 20.000,- euroa ja lisääntyvät kustannukset meille kahden vuoden evakkotaipaleesta hyvityksinä vastikkeen vedestä, sähköstä ja ylläpidosta, jotka yhtiö on säästänyt, kun emme ole voineet asumiskelvotonta asuntoamme käyttää.

Keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan palkkio oli pelkästään 8.900,- euroa. Tavarantarkastajan raportista ilmeni selkeästi taloyhtiön vastuulla olleen ja keskinäisesti sovitun korjaustavan toteuttamisessa tehdyt virheet.

Ilmeni myös, että taloyhtiö oli teettänyt tällä "Kiinteistö saneeraus Jari Haarala T:mi":llä kaikkiaan kuusi eri korjausurakkaa taloyhtiössä ja maksanut niistä useita kymmeniä tuhansia euroja. Rahat ovat menneet hukkaan. Keitä mahtavatkaan olla ne onnettomat, joiden asuntoa kyseinen urakoitsija on "korjannut".

Hyviäkin päätöksiä syntyi. Varsin eriskummallisesti edennyt hissiselvitys oli muuttunut hissihankkeeksi (muistaakseni yhtiökokous ei ollut tehnyt sellaista päätöstä. Ei kyllä yhtään jaksa enää hämmästyttää...)

Yhtiökokous päätti nyt lopultakin lopettaa "hissihankkeen" edistämisen. Se on järkevää, koska putkisaneeraus tulee viemään kaikki ylimääräiset rahat vuosikausiksi.

Korvaan särähti myös yhtiövastikkeen alentaminen sentin kymmenesosilla ja lainan enneaikainen suoritus kokonaan. Jälleen alijäämäinen talousarvio, jota katetaan yhtiön hakemasta lainalimiitistä. Hmm. Vaikka olisikin laillista, epäilen, ettei lainalimiitin 500.000,- euroa kanssa pitkälle pötkitä...

Myös yhtiön hallitusta saneerattiin reilulla kädellä. Entinen puheenjohtaja luopui vapaaehtoisesti yhden hallituskauden jälkeen ja pari muuta änkyrää pudotettiin kylmästi pois. Erikoinen episodi oli, että väistyvä hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen ehdotti hallitukseen ihan muita jäseniä, kuin entiset hallituskumppaninsa...

Eräällä osakkaalla oli hallussaan melkoinen nivaska valtakirjoja, joilla hän sitten sujuvasti äänesteli. Äänimäärä oli melkoinen. Kun hissihankkeesta tehtiin koeäänestys, oli tulos 20 puolesta, vastaan oli 39, eli karkeasti 1/3 ja 2/3. Kun sitten äänestettiin "oikeasti", oli tulos selvä, 24000 ääntä puolesta ja 32000 ääntä vastaan. 1/3-osalla oli siis lähes puolet äänistä. Kysyinkin isännöitsijältä, ex-puheenjohtajalta ja kokouksen juristipuheenjohtajalta, että mahtoikohan kyseinen ehdokas ylittää asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn enimmäismäärän, 1/5-osa käytetyistä äänistä. Vastausta ei tullut, eikä varmaan tulekaan...

Jatkoa seuraa ja pikemmin, kuin arvasinkaan...