Pientä liikettä tapahtuu. Onko sillä vaikutusta uppiniskaiseen taloyhtiöön vai ei, jää nähtäväksi. Aiempien kokemusten perusteella taloyhtiö viittaa tapansa mukaan kintaalla viranomaisen kehotuksille. Näinhän on tapahtunut joka kerta aikaisemminkin.
Espoon kaupungin asumisterveys joka tapauksessa lähetti taloyhtiölle uuden kehotuksen saattaa korjaustyöt päätökseen. Uusi määräaika on elokuussa. Taloyhtiön on myös lähetettävä korjaussuunnitelma Espoon kaupungin hyväksyttäväksi.
Kosteusvauriohaittojen poistamisen osalta taloyhtiö oli antanut toimeksiannon jälleen uudelle urakoitsijalle. Meiltä ei turhaan kyselty näkemystä urakoitsijan valinnasta. Kuten ennenkin, olennaista urakoitsijan valinnassa on se, kykeneekö urakoitsija suoriutumaan hyvän rakennustavan vaatimukset täyttävästä työsuorituksesta. Vierailu urakoitsjan sivuilla näyttää siltä, ettei kykene. Urakoitsija on suuntautunut aivan toisenlaisiin korjauksiin, kuin mitä asuntomme kosteusvaurion poisto edellyttää. Urakoitsija ei itse edes väitä olevansa mitenkään erikoistunut kosteusvauriokorjauksiin.
Urakoitsijan edustajan katselmus asunnossamme vahvisti näkemystämme. Taloyhtiö yrittää jälleen suoriutua sille kuuluvista velvoitteista alta kaiken arvostelun. Taloyhtiö oli pyytänyt "kylpyhuoneen tiivistystä". Todellisuudessa kosteusvaurioitunut alue on merkittävästi laajempi, koska esimerkiksi kosteusvauriomikrobit leviävät esteettä yhtenäisen katon alla olevan tilan kautta, seinien alareunojen ja myös kompleksin asuintilojen puoleisten vaurioituneiden seinien kautta. Kostuneen tilan mikrobien leviämistä huoneilmaan edesauttaa luonnollisesti se, että molemmissa tiloissa on poistoilmaventiilit, jotka imevät huonetilaan kosteusvaurioituneesta tilasta. Puolen tunnin oleskelu asunnossa aiheuttaa kosteusvauriomikrobeille tyypillisiä oireita.
Paikalla käynyt risupartainen (koronamaskista ei siis ollut mitään hyötyä) urakoitsijan edustaja kierteli ja kaarteli ja kertoi lähtevänsä perehtymään rakennekuviin ym. materiaaleihin, joita taloyhtiö oli luvannut toimittaa. Olin kovasti hämmästynyt, koska vakiintunut hyvä toimintamalli lienee, että rakenteisiin ja asiaan perehdytään ensin ja vasta sitten, kun dokumentit on selvitetty tullaan paikan päälle katsomaan tilanne. Tohdin epäillä, että isännöitsijäkin toimittaa vain kaikkein välttämättömimmät asiakirjat ja jättää olennaiset toimittamatta. Esimerkiksi kaikki aiemmat katselmointipöytäkirjat ja tavarantarkastajien ym. raportit, joista vaurion laajuus ja taloyhtiön virheet ilmenevät. Esimerkiksi se kuivausfirman toimenpide-ehdotus, jossa tutkittaisiin vauriot lattian alta ja jonka perusteella taloyhtiö sahautti kurkistusluukun kattoon...
On tavattu myös pari seinänaapuria. Toinen kertoi, miten taloyhtiö jatkuvasti viittaa kintaalla hänen asunnossaan ikkunasta sisäseinää pitkin valuvalle vedelle. Taloyhtiö on kuulemma maalannut valumajälkiä peittoon yhden kerran. Juurisyytä veden valumiselle ei ole tutkittu.
Toinen naapuri kertoi asuntonsa vallanneista loisista, ilmeisesti ns. lymykuoriaisista tai sokeritoukista. Isännöitsijä kuulemma vähät välittää sille tehdyistä ilmoituksista. Tuttua hommaa. Isännöitsijäsopimuksen mukaanhan isännöitsijä on oikeutettu kuukausipalkkoon vain tulemalla käymään toimistolla. Kaikesta ylimääräisestä naputellaan ensin messevä lasku.
Muutenkin talossa vallitsee neuvostotyylinen kolhoosi-ilmapiiri. Kolhoosin päällikköä ei tavoita tarvittaessa, eikä kolhoosipäällikkö suostu ratkomaan taloyhtiön ongelmia. Kolhoosi ympärillä rapistuu kiihtyvällä tahdilla. Pari kertaa vuodessa kolhoosipäällikkö kohottaa imagoaan tarjoamalla gillimakkaraa taloyhtiön pihalla. Grillimakkara maksavat kuitenkin talon osakkaat vastikkeissaan. Kolhoosin hallitus päättikin taannoin kohottaa imagoaan ja alensivat osakkailta (so. talon omistajilta) perittävää vastiketta muutamalla kymmenellä eurolla. Edessä on kuitenkin noin kymmenen miljoonan euron putkiremontti, jonka osakkaat joutuvat myös maksamaan. Vastiketta joudutaankin remontin takia kasvattamaan noin kaksinkertaiseksi seuraaviksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi.
Olemme pyytäneet selvitystä ja asiakirjoja eräisiin taloyhtiön esittämiin väitteisiin. Kolhoosipäällikkö oli viitannut johonkin korkeimman oikeuden päätökseen perusteena kanssamme tehdyn korjauksen laajuutta koskevan sopimuksen rikkomiselle. Jostain syystä sellaista ei ole vieläkään löytynyt. Emme ole saaneet vastausta isännöitsijätoimistosta tekemäämme reklamaatioon. Reklamaatio oli osoitettu taloyhtiön hallitukselle. Reklamaatio koski kylmäkellarin rikkoutumisen ala-arvoista hoitoa viime joulun alla. Kylmäkoneisto hajosi ja ruoan säilyttämiseen tarkoitettu kylmäkellari oli pitkään lämpimänä ilman, että asukkaille tai osakkaille olisi asiasta mitenkään informoitu. Taloyhtiö ja isännöitsijä yrittävät vierittää syytä huoltoyhtiön niskoille. Sekin on osoitus siitä, ettei taloyhtiön hallinto ole tehtäviensä tasalla. Isännöitsijätoimisto ei suostu korvaamaan pilaantuneita elintarvikkeita. Onneksi kukaan ei kuollut syötyään kellarista ottamiaan pilaantuneita elintarvikkeita. Ilmeisesti.
Putkiremontin lähestyessä useat talon osakkaat ovat laittaneet asuntojaan myyntiin. Oikotieltä löytyykin useita myytäviä asuntoja. Toteutuneet kauppahinnat osoittavat jo pitkän ajan laskevaa trendiä. Asuntoja on myyty jopa hiukan reilulla tuhannen euron neliöhinnalla. Tuntuu erikoiselta, että taloyhtiömme asuntojen arvo laskee samaan aikaan, kun metron valmistuminen lähestyy ja ympärillä rakennetaan kiihtyvällä tahdilla uusia kerrostaloja, joiden asuntojen myyntihinnat ovat noin kolminkertaisia taloyhtiössämme myytyihin verrattuna. Muualla metron tulo on kuitenkin nostanut asuntojen hintoja 20-30%, myös vanhojen asuntojen. Siinäpä riittää osakkaille pohdittavaa ja kolhoosipäällikölle mietittävää. Moni on sijoittanut omistamaansa asuntoon paljon rahaa, jota nyt hintojen alentuessa on menettämässä kiihtyvällä tahdilla. Näyttääkin siltä, että omistajat eivät koskaan tule saamaan takaisin tulevaan putkiremonttiin sijoittamiaan varoja. Putkiremonttiin kovasti tyrkyllä ollut urakoitsija arvioi remonttikustannukseksi noin tuhat euroa neliö. Se on paljon rahaa taloyhtiössä, jossa asuntoja myydään tuhat euroa neliö.
