Päivät 62 - 87

Loma loppui ja palasimme kotimaahan. Pientä hässäkkää, kun olimme antaneet väistöasumuksemme pois loman ajaksi säästääksemme omia ja vakuutusyhtiön rahoja. Väistöasuntomme oli edelleen vapaana, joten muutimme sinne takaisin ja jatkoimme väistöasumista.

Piipahdimme tarkistamassa oikean asuntomme ja siellä oli kaikki samalla mallilla, kuin ennen lähtöämme. Mitään ei oltu tehty, ei mitään. Myös kammottava homeen haju oli ennallaan.

Kun kerran mitään ei tapahtunut, laitoimme ovet takaisin takalukkoon ja lähdimme valmistautumaan joulun viettoon väistöasumuksessamme.

Siinä joutessamme tutkimme omaan piikkiin parketti- ja laattamalleja urakoitsijan juoksupoikina. Päädyimme Tarkettin koivuparkettiin ja Pukkilan yhteen laattamalliin. Tarkettin etuna oli se, että vastoin hra Annalan väitteitä, tällä parketilla ei vaadittu "liikuntasaumoja" ja lisäksi valmistaja antoi sille 30 vuoden takuun.

Valitsemamme laattamalli oli tilaustuote, jonka toimitusaika portugalilaisella tehtaalla oli neljästä kuuteen viikkoon. Laitoimme tilauksen sisään ja jäimme odottelemaan.

Laitoimme hra Mathlinille 21.12. ilmoituksen valitsemistamme materiaaleista, Tarkettin parketista ja Pukkilan laatasta. Koska minkäänlaista kustannusarviota ei oltu remontista missään vaiheessa saatu, laskin itse arvion tämän isännöitsijän rakastaman "perustason" ja valitsemame parketin erotuksesta, ja ilmoitimme hra Mathlinille enimmäismäärän lattiakustannuksesta, jonka hyväksyisimme.

Samassa yhteydessä toistimme reklamaatiomme korjaustyön siihen astisista virheistä. Samoin uudistimme pyyntömme jo useita kertoja aiemmin pyytämistämme urakka-asiakirjoista. Pyysimme laadun varmistamiseksi tiedot urakoitsijalla olevista sertifikaateista ja verifioinneista, joiden pyytäminen ennen vaativaa korjausurakkaa on nykyisin sekin aivan normikauraa, jotta varmistutaan urakoitsijan kyvyistä ja uskottavuudesta urakasta suoriutumiseen.

Hra Mathlin vastasi tavanomaiseen ylimieliseen tyyliinsä, että urakoitsija sopii asioista kanssamme. Mihinkään tekemiimme pyyntöihin emme saaneet vastauksia.  

Herroista Mathlin, Annala tai Haarala ei kuulunut tällä välillä yhtään mitään.

Joutessani lainasin endoskoopin (ohut kuitu, jolla voi tarkastella ahtaita tiloja. Kuidun päässä on kamera, jolla havainnot voi taltioida ja tarkastella jälkeen päin.) ja kurkistelin levyjen taakse ja ontelopalkkien sisään. Alla yksi otos, joka näyttää ontelopalkin ontelon sisuksia. Mitäköhän tuo valkoinen töhnä mahtaa olla?

Pari viikkoa lomalla tai niin luultiin

Lähdimme etelän aurinkoon. Toiveikkaina sanoimme väistöasuntomme irti lomalle lähtiessämme, jos vaikka pääsisimme lomalta takaisin omaan asuntoomme.

Isännöitsijä Mathlin ahdisteli sähköpostiviesteillä myös loman aikana. Kun kerran urakoitsijan toimittamat mallit lattiasta (1 malli) ja laatoista (1 malli) eivät meille kelvanneet, meidän tulisi itse etsiä haluamamme materiaalit K-Raudasta (?) Sellainen on kuulemma "normaali tapa". Emme kyllä ole aiemmin kuulleet sellaisesta, että omistajat ryhtyisivät urakoitsijan juoksupojiksi. No, eipä tässä remontissa mikään muukaan ollut osoittautunut sellaiseksi, kuin yleensä olimme hyvin hoidettujen remonttien osalta kokeneet.

Omituinen toiminta alkoi tässä loman keskellä "ottamaan pattiin" kaikkien eriskummallisuuksien ja isännöitsijän ylimielisyyden johdosta.

Pyysimme selvityksiä tai paremminkin reklamoimme tähän astisista virheistä.  

Muistutimme isännöitsijä Mathlinia toimittamaan meille asunto-osakeyhtiölain mukaisesti taloyhtiön osakasluettelon yhteystietoineen, jonka olimme pyytäneet jo katselmoinnin ohessa.

Isännöitsijä Mathlin vastasi siirtäneensä kysymyksemme urakoitsijan vastattavaksi. Vastauksia ei koskaan saatu.

Osakasluettelon osalta isännöitsijä Mathlin vastasi, ylimieliseen sävyynsä, ettei hänellä ollut "lupaa" luovuttaa osakeluetteloa yhteistietoineen. Ilman kyllä 5€/sivu + postitus + laskutuskulut.

Lähetin Mathlinille kopion osakeyhtiölain asianomaisesta kohdasta ja korjasin, että laki antaa tarvittavan luvan.

Tähän Mathlin vastasi, että pyynnölle pitää olla perusteltu syy. Tähänkin löytyi oikaisu asunto-osakeyhtiölain hallituksen perusteluista. Mitään syytä osakasluettelon lähettämiselle ei tarvitse esittää. Lain esitöiden mukaan osakkaalla voi ola tarpeita olla yhteydessä toisiin osakkaisiin. Tämäkään ei johtanut mihinkään. Onpas erikoinen isännöitsijä, kun ei lakiakaan tarvitse noudattaa.

Muistutimme katselmoinnin yhteydessä pyytämistämme suunnitelmista, kustannusarvioista, jne tavallisista "normikauraa" remontissa olevista asioita. Emme saaneet. Mitään.

Jatkoimme lomailua etelä auringossa. Kiukkuisina.

Päivät 47 -48

Korjaustyöt olivat edelleen keskeytyksissä. Urakoitsija oli vienyt kaikki tavaransa pois asunnosta. Mukaan olivat lähteneet myös materiaalit, jotka urakoitsija katsoi hyväksi varastoida asuntoomme, vaikka niillä ei ollutkaan mitään tekemistä meidän asuntomme korjauksen kanssa. Ilmeisesti sama urakoitsija urakoi myös asuntomme alla olevan asunnon "korjauksen".

Kirjeenvaihtoa (hohhoijaa...) isännöitsijöiden kanssa. Pyydetty suunnitelmaa asuntomme ennallistamiseksi. Saatu muutama ranskalainen viiva. Positiivista oli se, että hyvää rakennustapaa luvattiin noudattaa ;-) Tästakin aiheesta tuonnempana lisää...

Tiedustelimme myös, mihin vahingoittumaton alakaapisto oli joutunut. Asuntoon oli kuitenkin jätetty aiemmin mainitut niin ikään vahingoittumattomat kaapit. Ei vastausta.

Alakerran hienokuntoiseen asuntoon oli joku aika sitten muuttanut ulkomaalainen asukas perheineen. En osaa sanoa, onko kyseiselle asukkaalle kovinkaan selkeät suomalaisen asunto-osakeyhtiön kiemurat, kun tällainen asumismuoto on ulkomailla tuiki tuntematon. Mittavista vahingoista huolimatta alakerran asukas näytti asuvan asunnossaan perheineen myös korjaustyön aikana. Perheeseen kuulu pari pientä lasta, joten sääliksi käy, jos asunnossa on ollut vähänkään samanlaiset homehtuneet olosuhteet, kuin meidän asunnossamme. 

Isännöitsijä ehdotti katselmusta huoneistossa, jotta näistä "korjaustyön pikku esteistä" päästäisiin eteenpäin. Sellainen sovittiinkin pidettäväksi 26.11. iltapäivällä asunnossamme.

Katselmointi pidettiin. Siihen osallistuivat isännöitsijä, hra Mathlin, tämä tekninen isännöitsijä, hra Annala, urakoitsija hra Haarala, me ja lakimieheni puhelimen välityksellä.

Toistimme aiemmin esittämämme vaatimukset: Alkuperäistä vastaava parkettilattia, alkuperäistä vastaavat kaapistot ja alkuperäistä vastaavat laatat. Luonnollisesti. Isännöitsijät vänkäsivät aikansa "perustasosta" ja mitä kaikkea siihen EI kuulu. Ilmoitimme, ettei perustasosta olekaan kysymys, koska vakuutusyhtiömme ON lupautunut korvaamaan näitä irtaimistokustannuksia "perustason" ylittävältä osalta. Kun kerran osallistumme ylittäviin kustannuksiin, meillä lienee oikeus vaatimustemme mukaiseen lattiaan, kaapistoihin ja laattoihin.

Kun tästä nyt oltiin päästy yhteiseen näkemykseen, kerroimme mistä alkuperäiset kalusteet oli hankittu ja vastaavat luvattiin hankkia sieltä. Jo aiemmin olimme lausuneet ovimalleista ja väreistä.

Sivumennen kysäisimme vielä varmistukseksi, että poistetaanhan lattian alla oleva linoleumimatto, jotta lattian varmasti saa samaan korkoon. Tähän hra Annala vastasi, ettei niitä ole tarpeen poistaa. Asia jäi siten tähän ilmoitukseen, vaikka WD-kuivaus oli suositellut maton poistamista koko alalta. Asennuohjekaan ei sitä vaatinut, kunhan lattian suoruus muuten täyttää ohjeen vaatimukset.

Asennusohjeen mukaan alustan suoruus on tarkistettava, tulokset dokumentoitava ja 3mm tai sen ylittävä heitto kahden metrin matkalla on tasoitettava.

Kun nyt oli päästy yhteisymmärrykseen, keskusteltiin urakoitsijan kanssa valittavista materiaaleista, joista urakoitsija lupasi toimittaa mallit asuntoon.

Materiaalivalinnat eivät kuitenkaan onnistuneet. Urakoitsija toimitti kokonaista yhden näytteen 13 mm Lamella-parketista ja jonkun laatan, mikä ei ollut sinne päinkään. Pyysimme uusia näytteitä vaadittavasta 14 mm parketista, jotta se vastaisi alkuperäistä. Näitä ei toimitettu, joten homma jäi kesken rentouttavaksi tarkoitetun kahden viikon etelän matkan johdosta. Rentoutuminen jäi kyllä toissijaiseksi.

Päivät 37 - 47

Isännöitsijä, Hra Mathlin myönsi vahingonkorvauslain sinänsä oikeaksi, mutta ryhtyi väittämään, ettei sitä kuulu soveltaa tapaukseemme. Tapauksemme kuuluisi asoy-lain mukaiseen ylläpitovastuisiin. Peräti omituista, kun ylläpitovastuuseemme ei senkään mukaan kuulu vesiputkistot ja niiden osat, vaan yksiselitteisesti vastuu on taloyhtiöllä. Meidän pitäisi kuulemma osoittaa tahallisuus tai tuottamuksellisuus ja näyttövastuu olisi meillä.

Maalaisjärjellä tarkasteltuna tahallisuus ja/tai tuottamus kävisi kyllä ilmi siinä, että venttiilit olivat jätetty vaihtamatta kun niiden elinkaari päättyi. Vaikka pikasulkuventtiilejä ei päivittäin käytetäkään, niihin kohdistuu kuitenkin päivittäin useita satoja paineiskuja samassa linjassa olevia hanoja avattaessa ja suljettaessa. Niin tässäkin venttiilissä lensi kara kokonaan pois, kun se oli niin kulunut.

Näyttökysymys oli oikeustapausnäkökulmasta yhtä ihmeellinen. Olematonta ei nimittäin tarvitse todistaa, joten näyttötaakka on käännetty ja taloyhtiön tulisi näyttää venttiili vaihdetuksi elinkaaren päätyttyä. Tällaista taloyhtiö ei kykene näyttämään, koska venttiiliä ei ole vaihdettu sinä aikana, kun olemme asunnon omistaneet.

Hra Mathlinin vastaan hangoittelu on sikäli järkeenkäypää isännöitsijätoimiston yhtiömuodon johdosta. Avoin yhtiö on sellainen yhtiö, jossa byrokratia on kevyempää, kuin osakeyhtiössä, mutta osakkaat vastaavat koko henkilökohtaisella omaisuudellaan.

Ihmettelen kovasti, miksi aikaisempi hyvin toiminut ja asiallinen isännöitsijätomisto oli pitänyt vaihtaa tällaiseen avoimeen yhtiöön. Pohdiskeluja seuraa tuonnempana.

Isännöitsijä hra Mathlin keskeytti asuntomme korjaustyöt. Vastuukysymysten ja korjauslaajuuden eriskummalliset muutokset hän kuittasi kevyesti, ettei niistä nyt ollut tullut mielipahaa kummempaa vahinkoa. No, hra Mathlinilla on omat mielipiteensä ja hän saa pitää ne ominaan. Meiltä meni täysin luotto tällaiseen "isännöitsijätoimistoon, kun mihinkään sanottuun ei voi luottaa ja asioita heitellään täysin mielivaltaisesti.

Eikä sitten auttanut muu, kuin ottaa hattu kourassa yhteyttä omaan vakuutusyhtiöön. Sama ystävällinen korvauskäsittelijä myönsi meidän olevan täysin oikeassa asiassamme, mutta lupasi kuitenkin tulla vastaan siten, että näitä irtaimiston perustason ylittäviä kustannuksia korvattaisiin kotivakuutuksestamme.

Isännöitsijä ilmoitti, että työt eivät jatku, enne kuin olemme päässeet yksimielisyyteen, ts yhtyneet heidän mielipiteeseensä vastuun jaosta.

Tällä välillä "Kiinteistö Saneeraus Jari Haarala Tmi" oli aloittanut "korjaustyöt" keittiön seinien osalta. "Korjaus" on tarkoituksella hipsuissa. Seiniin sahattuihin aukkoihin oli soviteltu kipsilevyn palaset. Läpiviennit olivat hiukan miten sattuu. Eristevillat oli jätetty kokonaan pois, puhumattakaan siitä, että oli käytetty aivan tavallista kipsilevyä, kun seinän takana on kostea tila. Uusi levy oli myös paksumpaa (=halvempaa), kuin alkuperäinen seinälevy. Tämä näkyy hyvin kuvassa, kun seinälaatta jää osittain uuden levyn reunan alle. Tämä kostautuu myöhemmin...

Päivät 29- 36

14.11.2018 Tekninen isännöitsijä lähestyi sähköpostitse ja kertoi tarvitsevansa lisätietoja. Parketti tulisi 3-säleisenä, kun 2-säleistä ei enää ole saatavilla.

Parkettiin tulisi kuulemma liikuntasaumoja keittiön molemmille puolille. Liikuntasaumat peitettäisiin messinkilistoilla. Niin sanottiin asennusohjeissa, Annala väitti.

Uudeksi laataksi tekninen isännöitsijä tarjosi valkoisia laattoja saman kokoisina.

Tässä kohtaa hämmästyimme suuresti. Alkuperäinen parkettimme oli ollut ilman liikuntasaumoja muodostaen suuren yhtenäisen kokonaisuuden. Seinälaatat olivat kauniit liukuvärjätyt laatat.

Ilmoitimme, että lattia tehdään samalla tavoin, kuin alkuperäinenkin ja keittiöön tulisivat alkuperäistä vastaavat värilliset laatat.

Sitten alkoikin jo tulla kummallista tekstiä. Urakoitsija ei kuulemma voisi taata työn laatua ilman liikuntasaumoja, eikä työlle tulisi takuuta. Mutta niin tehtäisiin 3-säleisenä alkuperäistä vastaavalla pintamateriaalilla. Sitten tivattiin välitilan laatan väriä.

Luin läpi usean eri parkettivalmistajan asennusohjetta. Niistä paljastui, että tämä tekninen isännöitsijä Annala puhui varsin pehmeitä. Asennusohjeiden mukaan oli täysin mahdollista tehdä laajojakin lattioita ilman liikuntasaumoja.

Ilmoitettiin tekniselle isännöitsijälle, että työ on tehtävä hyvän rakennustavan ja asennusohjeiden mukaisesti siten, että materiaalille ja työlle saadaan normaalit takuut.

Tekninen isännöitsijä antoi omituisia vastauksia tyyliin, että takuu saadaan kun tehdään valmistajan ohjeiden mukaan. Niin. Valmistajan ohjeiden mukaan voidaan tehdä saumaton lattia ja takuut tulee asennusohjeita noudattamalla.

Seurasi lisää ei-niin-elämyksellisiä sähköpostivaihtoja. Hra Annala kehoitti olemaan yhteydessä urakoitsijaan, Kiinteistö saneeraus Jari Haarala Tmi:een. Ihmettelimme, mitä lisäarvoa tällainen urakoitsija voisi tuoda lukemiimme asennusohjeisiin, joiden mukaan saumaton rakenne oli mahdollista toteuttaa alkuperäisen mallin mukaan.

Sitten muuttuikin ääni kellossa. Hra Annala ilmoitti ykskantaan, että taso, johon yhtiö asuntomme palauttaa, on perustaso ja nykyinen perustaso on laminaatti. Hra Annala pyysi ilmoittamaan valitsemamme laminaattityypin tai olemaan yhteydessä omaan vakuutusyhtiöömme erotuksen korvaamista varten. Laattakin sai sitten maksaa vain perustason verran.

Tässä kohtaa piti oikein ruveta kaivelemaan vahingonkorvauslakia ja vesikalusteiden elinkaaria. Kävikin ilmi, että kyseiset pikasulut/linjasulut/balloflexit tai miksi niitä kutsuttiinkaan, kestävät 24-30 vuotta, jonka jälkeen ne on uusittava. Meidän tapauksessa venttiileillä oli ikää jo reilusti 45 vuotta, eli laina-ajalla oli eletty jo reilut 15 vuotta. Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukon mukaan vastuu näistä linjasulkuventtiileistä on yksiselitteisesti taloyhtiöllä. Vahingonkorvauslain mukaan vahingon aiheuttaja vastaa aiheuttamastaan vahingosta. Eikä mihinkään perustasoon, vaan siihen tasoon, joka vahinkoa oli edeltänyt. Käsityksemme erosivat sen verran, että piti etsiä lakimies tueksemme.

Ote KH90-00403-kiinteistöhoito-ohjeesta. Sen mukaan messinkisten karaventtiilien elinkaari on 20-30 vuotta. Talo on vuodelta 1972...

Tässä välissä kuivaustoimetkin lopetettiin. Ne olivat kestäneet noin kaksi viikkoa. Yleisesti kummasteltiin, miksi kuivaus aloitettiin vasta kuukauden kuluttua vesivahingosta ja miksi kuivaus oli niin lyhyt. Asuntoomme jäi kuivauksen jäljiltä leijailemaan epämiellyttävä haju...

Jatkuu...

Päivät 15 - 28

Seuraavat pari viikkoa kuluivat työmatkalla ja kuukausikin ehti vaihtua. Vaimo kävi tällä välillä katsomassa, miten työt etenivät ja raportoi näkemästään.

Isännöitsijätoimiston valitsema urakoitsija oli käynyt purkamassa keittiön kalusteet ja lattiat, irroittamassa hellat ja muut kodinkoneet, jotka oli siirretty olohuoneen puolelle.

Keittiön viereisiin huoneisiin oli sahattu aukot parkettilattiaan kosteusmittauksen osoittamiin kohtiin parin neliön alalle ja purettu rakenne betonipintaa myöten paljaaksi.

Yläkaapit, kaksi pystykaappia ja avohyllykkö oli vahingoittumattomina jätetty asuntoon. Kummastukseksemme myös täysin vahingoittumaton laatikosto-alakaappi oli hävinnyt asunnosta.

Haju oli asunnossa edelleen melkoinen kuivatuksesta huolimatta. Myöskään asunnon muita tiloja ei ollut mitenkään suojattu purkutöiden tai kuivatuksen ajaksi. Kuivatusta kesti pari viikkoa ja sitten se lopetettiin. Mielestämme turhan aikaisin asunnossa leijuvasta hajusta päätellen.

Saamiemme asiantuntijanäkemysten mukaan kuivatus olisi pitänyt aloittaa välittömästi, jo ennen purkutöitä, ja jatkaa useampia viikkoja. Saimme myöhemmin hallituksen kirjeestä tiedon, että WD-kuivaus oli antanut loppuraportin kuivaustoimenpiteistä. Jostain syystä sitä ei ollut toimitettu meille. Miksiköhän ei?

Päivät 1-14

Seuraavana päivänä tulivat WD-kuivauksen tarkastajat mittamaan kosteuksia eri puolilla asuntoamme. Sitä oli melkoiset määrät keittiössä ja keittiön kummallakin puolella olevissa huoneissa. Keskusteltiin tulevista toimenpiteistä. Niihin kuuluisivat rakenteiden ja kalusteiden purku ja kostuneiden kohtien kuivaaminen. Kuivana pysyneet tilat suojattaisiin muoveilla, jotta mahdolliset ja todennäköisesti syntyvät homeet eivät leviäisi muihin tiloihin.

Teknisen isännöitsijän kanssa keskusteltiin aikatauluista ja vahingoittuneiden osien tyhjentämisestä, jotta purkutyöt saataisiin mahdollisimman pian käyntiin.

Muuttoliike toi sovitusti pakkausmateriaalit ja muuttolaatikot. Pakkaaminen pääsi täyteen vauhtiin.

Muuttoliike vei tavaramme varastoon. Arvotavarat veimme väistöasuntoomme. Asuntoon jäi vain vähäarvoista tavaraa, joka ei toivottavasti vahingoittuisi mahdollisen homevaurion sattuessa.

Tyhjennetyiksi tulivat tietysti keittiön kaapistot ja laatikostot, olohuone ja työhuone kirjahyllyineen. Kirjoihin ja keittiön tavaroihin käytettiin 85 muuttolaatikkoa, jotka saatiin sijoitettua asunnon muihin huoneisiin. Se, mitä ei niihin mahtunut kuljetettiin varastoihin.

Päivät oli pitkiä ja kaikkeen tähän meni kaikkiaan pari viikkoa. Oleskelu asunnossa alkoi loppuvaiheessa tuntua tukalalta rakenteiden alkaessa homehtumaan, mikä ilmeni erilaisina yliherkkyysoireina.

Lopulta päästiin ilmoittamaan tekniselle isännöitsijälle, että asunto on tarvittavilta osin tyhjennetty ja sovittiin, että he pääsevät purkutöihin heti seuraavana maanantaina.

Hengähdysaikaa ei juuri jäänyt, koska jouduin lähtemään pariksi viikoksi työmatkalle heti muuttourakan päätökseen saattamisen jälkeen.

Sovitusta poiketen tekninen isännöitsijä soitti perjantaina valittaen varmuuslukon päällä olosta. Olisikin pitänyt päästä keittiösuunnittelijan tekemään mittauksia ja värimäärityksiä alkuperäisistä kalusteista.

Pahoittelin ja muistutin aiemmin sovitusta. Alunperin sovittuna ajankohtana asuntoomme kyllä pääsisi.  

Järkytys

Rauhallinen elämämme sanotussa asunto-osakeyhtiössä olevassa asunnossamme järkkyi pahasti 9.10.2018 varhain aamulla, kun vaimo havahtui keittiöstä kuuluvaan suhinaan. Suhinan syyksi osoittautui ns. linjasulkuventtiili, jonka kara oli kulunut loppuun ja veden paineesta irronnut kokonaan. Vesi suihkusi seinän suuntaisesti seinille ja keittiön kaapistoille. Kyse oli lisäksi kuumavesilinjasta, joka pahensi tuhoa entisestään.

Vaimo hälytti hätiin huoltoyhtiön, jonka edustaja saapui paikalle noin tunnin kuluessa. Kun vuotoa ei saatu loppumaan, hälyttivät he apuun lisää voimia. Vuoto loppui vasta, kun kellarista oli saatu koko linja suljettua. Kun mikään ei estänyt veden tuloa, kyseinen linja valui tyhjäksi keittiöömme ja alla olevaan asuntoon ja kellarikerrokseen. Koko asuntolinja jäi sinä aamuna ilman lämmintä vettä.

Huoltoyhtiö oli ensin siinä luulossa, että vesihanan tiiviste olisi pettänyt ja vaihtoivat sen. Tiivisteen vaihdon jälkeen kytkivät veden päälle ja kuuman veden suihkuaminen jatkui. Huoltomiehet oivalsivat lopulta, ettei vika ollut hanan tiivisteessä, vaan jossain muualla, ja hälyttivät paikalle putkimiehen. Putkimiehelle syy selvisi, ja hän vaihtoi linjasulut uusiin. Vedentulo saatiin pysäytettyä.

Aikaa vierähti tovi, vaimon piti kiirehtää töihin ja paikalle hälytettiin apuvoimiksi anoppi ja poika, jotka seurasivat vuodon tyrehdyttämisen loppuvaiheet.

Itse ryhdyin ottamaan yhteyksiä vakuutusyhtiöön ja isännöitsijän toimistoon Etuisännöinti Avoin yhtiöön. Painakaa nimi mieleen jatkoa silmälläpitäen.

Vakuutusyhtiön kanssa homma lähti mallikkaasti liikkeelle. Sain vahinkotunnuksen saman tien puhelimessa ja tiedot väistöasumiseen ja huonekalujen muuttamiseen liittyen. Ystävällinen korvauskäsittelijä antoi saman tien toimeksiannon toimittajlleen Bonar Oy:lle, jota vakuutusyhtiö käyttää tällaisten asioiden järjestelyissä.

Isännöitsijätoimistosta ei alkuun vastattu ollenkaan.

Järjestelijältä tuli pian soitto väistöasuntoon liittyen. Kävimme katsomassa tarjolla olevia asuntoja, valitsimme vapaista mieleisemme ja muutimme sinne heti maanantaina.

Muuttoliikkeestä soitettiin ja sovittiin laatikoiden ja pakkausmateriaalin toimittamisesta.

Ns. tekninen isännöitsijä soitti ja ilmoitti saaneensa tiedon vesivahingosta ja sovittiin kuivausfirman katselmoinnista.

Homma näytti lähteneen mukavasti liikkeelle. Tosin, pian paljastui, että se oli vain harhakuvitelmaa...

Kaunis keittiömme vesivahingon jälkeen