Taas oli se aika vuodesta, jolloin Asunto-oy Satoluiskan osakkaat oli kutsuttu kuulemaan isänöitsijän ja hallituksen valeita.Sitä kutsutaan vuosikokoukseksi. Sanoisin, että vuosikokoustelua. Toinen vertaus on "herkkusienimenetelmä", jossa osakkaat pidetään pimennossa ja syötetään pas...noniin.
Hallituksen ja isännöitsijän tavoitteiden edistämiseksi ja kiperien kysymysten väistelemiseksi hallitus oli jälleen värvännyt yhtiökokouksen puheenjohtajaksi Kiinteistöliiton juristin. Kiinteistöliittohan tarjoa palveluitaan taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille isännöintiliiton tapaan. Viimemainittu liitto tuomittiin viime vuonna eli 2025 yhdessä muutaman isännöitsijätoimiston (ml. taloyhtiötä hoitava Reim) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhteensä 6,7 miljoonan euron hyvityssakkoihin isännöitsijätoimistojen kartellijutussa. Reimin vastuut ovat vajaat miljoona euroa, mutta siitäkään ei osakkaille puhuttu eikä pukahdettu. Isännöinnin kulut nousevat n. 30% tuomion seurauksena, mutta osakkaat tuntuvat tyytyväisiltä.
Aletaan vaikka tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilinpäätös oli laadittu päin männikköä. Isännöistijä ja hallitus olivat unohtaneet, että vuosi sitten yhtiökokous päätti "osakeannista", jolla taloyhtiön omistamaa kaksi entistä ns. talonmiehen asuntoa muutettiin osakehuoneistoiksi. Uudet osakehuonesitot luonnollisesti lisäsivät taloyhtiön osakkeiden määrää.
Vaikka puolet vuodesta taloyhtiön osakepääoma oli 100.000 osaketta, oli osakeannin jäljiltä noin 101.000 osaketta. Tässä on toki sellainen ongelma, että hoitovastikkeet ja lainaosuudet raisttavat kaikkia osakkeita, mutta taloyhtiöllä ei ole maksaa, kun uusia osakehuoneistoja ei ole saatu kaupaksi. Siitä huolimatta, että taloyhtiö oli esittänyt, että asunnot myydään velattomina ja yhtiökokous oli sen hyväksynyt. Yhtiökokouksen hyväksyjät eivät tainneet huomata, että uusien osakehuoneistojen omistajille oli yhtiöltä pieni lahja: Uusien osakehuoneistojen lainaosuudet kun sälytettiin vanhojen osakkaiden harteille, jotka nyt maksavat näiden uusien osakehuoneistojen LVIS-saneeraukset. Ehkä se kertoon myös taloyhtiön osakkaiden ymmärryksen tasosta.
Viime syksynä hallitus jakoikin tiedotteen, jonka mukaan hallitus suunnitteli puolen miljoonan euron piharemonttia, joka rahoitettaisiin "melkein kokonaan" asuntojen myynnillä saaduilla varoilla. Tässä vaiheessa oli syytä muistuttaa, että uudet asunnot oli tarkoitus myydä LVIS-saneerauksen velkojen katteeksi.
Esityslistalta asia oli kuitenkin jäänyt tai jätetty pois ehkäpä siksi, etteivät asunnot ole käyneet kaupaksi. Näin siitä huolimatta, että itsensä hallitukseen kammennut ent. sarjakuvakustantaja nyk. kiinteistövälittäjä oli kovasti kehuskellut myyntitaidoillaan. Ainakaan 2025 puolella asuntoja ei ollut kirjattu myydyiksi, eikä hallitus ole sellaisesta tiedottanut tänäkään vuonna.
Myös hallituksen entinen hallituksen jäsen ja puheenjohtaja on kaupitellut asuntoaan H.101. Asunto on toki laitettu hienoon kuntoon taloyhtiön rahoilla. Hintapyyntökin on kova asunnon laatuun nähden ja huonosti hoidetussa taloyhtiössä. Asuntoon liittyi sellaisia mielenkiintoisia seikkoja, että LVIS-saneerauksesta vastannut NHK Putkiremontit olivat tehneet tarjouksen asunnon korjaamisesta n. 47.000,- eurolla. Isännöitsijä haki korvausta If-vakuutusyhtiöltä samalla summalla ja If myönsi korvausta ikävähennyksen jälkeen noin 31.000,- euroa. Korjauksen jälkeen hinta olikin pudonnut tuohon samaiseen n. 31.000,- euroon. Isännöitsijä ja urakoitsija olivat siis kusettaneet vakuutusyhtiötä n. 16.000,- euron edestä. Vuoden 2024 tilinpäätöksessä ja vuosikertomuksessa tämä summa piti kirjata taloyhtiön korvaussaataviin vuonna 2025. Nyt vuoden 2025 tilinpäätöksessä sanotusta korvauksesta ei mainita sanallakaan. Vaikka vakuutuskorvauksella olisikin pitänyt maksaa silloisen hallituksen puheenjohtajan asunnon vesivahinkokorjauksia, olisi kyseinen summa kuitenkin pitänyt tulouttaa taloyhtiön tilille ja sitten vähentää LVIS-saneerauksen kustannuksista siltä osin. Vesivahinkokorjaus ja LVIS-saneerauksen työt kun menivät suloisesti päällekkäin. Ilmeisesti taloyhtiö oli sitten hyvittänyt sen kummemmitta kirjauksitta hallituksen puheenjohtajan asunnon LVIS-saneerauskustannukset ja ne on siirretty muiden osakkaiden maksettaviksi. Vuonna 2025 julkaistun lainaosuuluettelon mukaan hallituksen puheenjohtajalla ei ollut yhtään lainaosuutta. Muiden osakakiden yhteenlasketut lainaosuudet vastasivat kyllä LVIS-saneerauksen lainamäärää. On siis arvoitus, miten hallituksen puheenjohtajan asunto on LVIS-saneerauksen osalta muuttunut velattomaksi. Ehkä sille on muitakin selityksiä, mutta vuoden 2025 tilinpäätöksestä se ei ilmene mitenkään. Tiinpäätökseen pitäisi nimittäin kirjata maksetut lainaosuudet ja mihin asuntoon maksu kohdistuu. Lainaosuuksia nimittäin alettiin perimään vasta vuosi sitten yhtiökokouksen jälkeen. Voihan olla, että urakoitsija on hövelisti kuitannut puheenjohtajan saneerauskustannukset tuolla vakuutusyhtiön korvauksella, vaikkapa allekirjoituspalkkiona 10 miljoonan saneerausurakasta ja sen luokattomaan laatuun puuttumattomuutena. Mene ja tiedä. Avoimuus ei ole niitä Asunto-oy Satoluiskassa harjoitettavia hyveitä.
Vasta saneeratussa taloyhtiössä oli vuoden aikana tapahtunut viisi (5!) vesivahinkoa. Vahingot olivat toki pieniä, hinnaltaan alle 2.000,- euron, eli mitättömiä verrattuna vaikkapa puheenjohtaja asunnon megalomaanisiin korjauskustannuksiin.
Herää kysymys, mistä nämä vahingot on maksettu. Tilinpäätös ei tuo siihen selvyyttä. Normaalitapauksissa asiansa osaava taloyhtiö vaatiin urakoitsijalta rakennusaikaisen vakuuden, joka on yleensä 10% urakkasopimuksen hinnasta. Tässä tapauksessa miljoona euroa. Tilinpäätöksestä ei käy ilmi, että taloyhtiöllä olisi hallussaan tällainen takuusumma tai asetettu vakuus. Vakuutta voidaan käyttää takuuaikaisiin korjauksiin, mikäli urakoitsija menee konkurssiin tai kieltäytyy korjauksista. Mikä on tilanne taloyhtiön osalta ei ole tiedossa. Voihan olla, että sellainen pikku juttu on vain päässyt unohtumaan urakkasopimusta tehtäessä. Urakoitsijan röyhkeys, ylimielisyys ja tekemiensä virheiden vähättely ja kieltäytyminen korjauksista viittaisikin siihen, ettei urakoitsijalta ole vaadittukaan mitään vakuuksia.
Ja tilinpäätössekoilu jatkuu. Tilinpäätöksen mukaan vuosi 2025 tuotti voittoa 68.000,- euroa. Miten se on mahdollista? Vaikkapa siksi, että taloyhtiö peri vesimaksut kaksinkertaisesti. Ensin vesimaksut upotettiin vastikkeisiin ja perittiin osakkaille jaettuna. Mitä isompi asunto, sen isompi vesimaksuosuus. Taloyhtiö ryhtyi kuitenkin perimään samanaikaisesti kulutukseen perustuvaa vesimaksua vähentämättä vastikeperusteista vesimaksuosuutta mitenkään. Tuleehan siitä voittoa, kun myy saman tavaran kehteen kertaan.
Seuraava sekoilu tulee voiton käytöstä. Voitto piilotetaan voitt/tappiotilille ja osinkoa ei jaeta. Isännöitsijä ja hallitus ehdottivat voitto rahastoitavaksi "Riittävässä määrin" veroseuraamusten välttämiseksi. No, näinhän ei voi tehdä. Lainasuoritukset voidaan joko rahastoida tai tulouttaa yhtiölle. Näillä on seuraavia vaikutuksia: Rahastoituja tuloutuksia ei voi esimerkiksi vähentää vuokratuloista vastikkeen tavoin. Sen sijaan rahastoidut varat voidaan lisätä asunnon hankintakuluun silloin, kun asunto myydään. Taloyhtiölle tuloutetut (ja maksetut) rahastoimattomat lainaosuusvastikkeet voi vähentää vuokratulosta muiden vastikkeiden tapaan. Siinä ero. Jos halllitus ryhtyy mestaroimaan rahastoinneilla seurauksena on sotku, josta kukaan ei ota mitään tolkkua.
Taloyhtiö on perinyt vesimaksua kulutuksen mukaan tasan yhden ainoan kerran. Meillä vesimaksu oli 29 senttiä. Tämän vuoden puolella vesimaksua ei oltu peritty "isännöitsijän tilinpäätöskiireiden takia". Eipä ihme, että keskiverto isännöitsijällä on mennyt puurot ja vellit sekaisin.
Harmillista on toki, että taloyhtiön tilintarkastaja, jonka tulisi puuttua virheisiin ja puutteisiin sekä väärinkäytöksiin, ei ole niin tehnyt. Tilintarkastaja oli kopioinut saman monivuotisen tarkastukertomuskirjeen ja suositellut vastuuvapautta isännöitsijälle ja hallitukselle osakkaat olivat tietysti sen hyväksyneet.
Meidänkin asuntomme oli päässyt isännöitsijän ja hallituksen sepittämällä tavalla vuosikertomukseen. Näillä vuosikertomuksissa olevilla sepityksillä ei ole oikaisuoikeutta muutoin, kuin koko tilinpäätöksen hylkäämisen kautta ja sitä on vaikea saada näillä osakkailla läpi. Itsehn sahaavat omaa oksaansa, kun asuntojen arvo laskee huonosti hoidetussa yhtiössä.
Tällä kertaa isännöitsijä ja hallitus vetosivat Kiinteistöliitolta pyytämäänsä lausuntoon. Kiinteistöliitto ei kuitenkaan ole mikään puolueeton lausunnonantaja, vaan antaa juuri sellaisia lausuntoja, kuin isännöitsijä ja hallitus kehtaavat pyytää. Kiinteistöliitto ei aja osakkaiden etuja, vaan hallitusten ja isännöitsijöiden etuja. Erilaisissa oikeustapauksissa Kiinteistöliiton edustaja on poikkeuksetta taloyhtiön hallituksen tai isännöitsijän nimeämä toidstaja. Ei koskaan osakkaan puolella.
Luausnto perustuu lisäksi isännöitsijän antamiin perättömiin tietoihin. Vastoin isännöitsijän väittämää olemme maksaneet taloyhtiölle jo 2019 taloyhtiön vaatiman ns. perustason ylityksen. Isännöitsijä ei tuolloin vaatinut meitä osallistumaan muilla tavoin kustannuksiin millään tavoin. Vasta reklamoidessamme taloyhtiön pilipaliurakoitsijan korjaustyössä tekemistä virheistä taloyhtiölle, se ryhtyi vaatimaan lisää rahaa meiltä. Lienee selvää, ettemme ole mitenkään vastuussa taloyhtiön hankkiman urakoitsijan tekemistä virheistä. Tälläkään kertaa taloyhtiö ei vaatinut urakoitsijaa korjaamaan tekemiään virheitä, vaan alkoi syyttelemään meitä. Hallitus ja isännöitsijä jakoivat osakkaille meitä herjaavan kirjeen, jossa väitettiin meidän aiheuttaneen taloyhtiölle ylis 20.000,- euron ylimääräiset kulut. Yhtiökokous on kaksi eri kertaa velvoittanut isännöitsijän toimittamaan erittelyn väiteyistä kuluista. Kertaakaan sellaista ei ole toimitettu, mutta meidät on nyt leimattu perättömillä väitteillä.
Taloyhtiö onkin erikoistunut tietojen pimittämiseen osakkailta. Hallitus tai isännöitsijä eivät ole sanallakaan maininneet Reimin saamista sakkotuomioista kartellin johdosta.
Hallitus ja isännöitsijä pimittävät osakkailta myös asuntoamme koskevan todellisen puolueettoman asiantuntijan lausunnon. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja, KHTT on tuomioistuimissa katsottu puolueettomaksi asiantuntijaksi, jonka lausuntoja oikeus arvostaa ja käyttää usein ratkaisujensa perusteissa. Kiinteistöliiton lausumat yleensä hylätään tuomion perusteissa.
Meidän asunnostamme KHTT on antanut valaehtoisen lausunnon, jonka mukaan korjauksessa ei ole noudatettu hyvää rakennustapaa ja korjauksia koskevia määräyksiä. Olemme krtoneet isännöitsijälle, että meillä on hallussamme Helsingin hovioikeuden vastaavasta tapauksesta antama tuomio, jossa taloyhtiö tuomittiin korvaamaan tekmänsä virheet, sekä maksamaan osakkiden oikeudenkäyntikulut.
Näillä ei ole hallitukseen tai isännöitsijään mitään vaikutusta ja he jatkavat osakkaiden kusettamista edelleen. Asia saattaa kyllä tulla taloyhtiölle ja sen osakkaille kalliiksi, koska meille on aiheutunut jo noin 100.000,- euron vahinko joutuessamme asumaan muualla.
Isännöitsijä ja hallitus pimittävät osakkailta Espoon kaupungin terveysviranomaisten antamat määräykset ja kehotukset terveyshaittojen poistamisesta, joita taloyhtiö kieltäytyy noudattamasta. Taloyhtiö toki valehtelee viranomaisillekin yhtä sujuvasti, kuin osakkailleenkin.
Seuraavaksi taloyhtiössä tehdään takuukatselmukset urakoitsijan virheistä ulkopuolisen tarkastajan toimesta. Odotamme suurella mielenkiinnolla miten tarkastaja suhtautuu asuntomme keskeneräisiin LVIS-saneeraustöihin, kun kaikki työt on tekemättä.
#Satoluiska #Reim #NHK Putkiremontit
