Parkettiin tulisi kuulemma liikuntasaumoja keittiön molemmille puolille. Liikuntasaumat peitettäisiin messinkilistoilla. Niin sanottiin asennusohjeissa, Annala väitti.
Uudeksi laataksi tekninen isännöitsijä tarjosi valkoisia laattoja saman kokoisina.
Tässä kohtaa hämmästyimme suuresti. Alkuperäinen parkettimme oli ollut ilman liikuntasaumoja muodostaen suuren yhtenäisen kokonaisuuden. Seinälaatat olivat kauniit liukuvärjätyt laatat.
Ilmoitimme, että lattia tehdään samalla tavoin, kuin alkuperäinenkin ja keittiöön tulisivat alkuperäistä vastaavat värilliset laatat.
Sitten alkoikin jo tulla kummallista tekstiä. Urakoitsija ei kuulemma voisi taata työn laatua ilman liikuntasaumoja, eikä työlle tulisi takuuta. Mutta niin tehtäisiin 3-säleisenä alkuperäistä vastaavalla pintamateriaalilla. Sitten tivattiin välitilan laatan väriä.
Luin läpi usean eri parkettivalmistajan asennusohjetta. Niistä paljastui, että tämä tekninen isännöitsijä Annala puhui varsin pehmeitä. Asennusohjeiden mukaan oli täysin mahdollista tehdä laajojakin lattioita ilman liikuntasaumoja.
Ilmoitettiin tekniselle isännöitsijälle, että työ on tehtävä hyvän rakennustavan ja asennusohjeiden mukaisesti siten, että materiaalille ja työlle saadaan normaalit takuut.
Tekninen isännöitsijä antoi omituisia vastauksia tyyliin, että takuu saadaan kun tehdään valmistajan ohjeiden mukaan. Niin. Valmistajan ohjeiden mukaan voidaan tehdä saumaton lattia ja takuut tulee asennusohjeita noudattamalla.
Seurasi lisää ei-niin-elämyksellisiä sähköpostivaihtoja. Hra Annala kehoitti olemaan yhteydessä urakoitsijaan, Kiinteistö saneeraus Jari Haarala Tmi:een. Ihmettelimme, mitä lisäarvoa tällainen urakoitsija voisi tuoda lukemiimme asennusohjeisiin, joiden mukaan saumaton rakenne oli mahdollista toteuttaa alkuperäisen mallin mukaan.
Sitten muuttuikin ääni kellossa. Hra Annala ilmoitti ykskantaan, että taso, johon yhtiö asuntomme palauttaa, on perustaso ja nykyinen perustaso on laminaatti. Hra Annala pyysi ilmoittamaan valitsemamme laminaattityypin tai olemaan yhteydessä omaan vakuutusyhtiöömme erotuksen korvaamista varten. Laattakin sai sitten maksaa vain perustason verran.
Tässä kohtaa piti oikein ruveta kaivelemaan vahingonkorvauslakia ja vesikalusteiden elinkaaria. Kävikin ilmi, että kyseiset pikasulut/linjasulut/balloflexit tai miksi niitä kutsuttiinkaan, kestävät 24-30 vuotta, jonka jälkeen ne on uusittava. Meidän tapauksessa venttiileillä oli ikää jo reilusti 45 vuotta, eli laina-ajalla oli eletty jo reilut 15 vuotta. Kiinteistöliiton vastuunjakotaulukon mukaan vastuu näistä linjasulkuventtiileistä on yksiselitteisesti taloyhtiöllä. Vahingonkorvauslain mukaan vahingon aiheuttaja vastaa aiheuttamastaan vahingosta. Eikä mihinkään perustasoon, vaan siihen tasoon, joka vahinkoa oli edeltänyt. Käsityksemme erosivat sen verran, että piti etsiä lakimies tueksemme.
Ote KH90-00403-kiinteistöhoito-ohjeesta. Sen mukaan messinkisten karaventtiilien elinkaari on 20-30 vuotta. Talo on vuodelta 1972... |
Tässä välissä kuivaustoimetkin lopetettiin. Ne olivat kestäneet noin kaksi viikkoa. Yleisesti kummasteltiin, miksi kuivaus aloitettiin vasta kuukauden kuluttua vesivahingosta ja miksi kuivaus oli niin lyhyt. Asuntoomme jäi kuivauksen jäljiltä leijailemaan epämiellyttävä haju...
Jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti