maanantai 5. lokakuuta 2020

Ylimääräinen ja varsinainen yhtiökokous

 Ylimääräinen yhtiökokous päätti hyväksyä putkisaneerauksen hankesuunnitelman sisällön. Paikalla olleiden Firan konsulttien kertauksena esittämä ehdotus siis oli konsulttien näkemys, miten he toteuttaisivat putkisaneerauksen. Jäi hiukan hämäräksi, miten konsulttien ehdotus nyt yht'äkkiä muuttui hankesuunnitelmaksi... No joo. Esityslistaa muutettiin hiukan ja hallitus sai valtuudet kilpailuttaa vähintään kolme suunnittelutoimistoa yhtiökokoukselle valittaviksi. Samoin hallitus sai valtuudet palkata yhtiölle projektipäällikkö. Yhtiökokous päätti, mutta hallituksen suunnasta alkoi heti kuulua huuto ja parku. Hallitus olisi halunnut "rakennuttajakonsultin". Kuka tai mikä sekin olisi sitten ollut? Fira varmaankin... Lisäksi hallitus olisi halunnut saada valtuudet päättää koko urakasta puolihuolimattomasti. Nyt, kun kilpailutetaankin suunnittelijat, hallitus itki, että nyt suljetaan pois SR-urakkamalli. Lyhenne tulee sanoista "Suunnittele ja rakenna". Siispä ensin rakennuttajakonsultti ja sitten urakoitsija, joka ensin suunnittelee, miten korjaukset tekee. Katsotaan, sanoi Jedimestari...

Varsinainen yhtiökokous oli taas kerran yllätyksiä täynnä. Hallitus eli taloyhtiö oli antanut toimeksiannon eräälle asianajajalle toimia varsinaisen yhtiökokouksen puheenjohtajana. Ilmeisesti toistuvat huomautuksemme puheenjohtajan esteellisyydestä päätettiin nyt torpata näin. On se ihmeellistä, ettei hallitus löydä taloyhtiön yhtiökokouksen puheenjohtajaksi 148 osakkaan joukosta ketään muuta, kuin hallituksen jäseniä tai ulkopuolisen asianajajan. Ystäväni antoi hyvän neuvon: Paetkaa...

Asia ei nimittäin ollut aivan ongelmaton: Hallitus oli antanut toimeksiannon asianajajalle toimia puheenjohtajana. Entäs, jos yhtiökokous ei olisikaan valinnut aisanajajarouvaa puheenjohtajaksi? Asianajajarouva kertoi auliista kuittaavansa puheenjohtajuudesta palkkion. Mistä hallitus olisi silloin antanut palkkion? Millä perusteella?

Toinen juttu: Ei hallituksen toimeksianto tee asianajajasta yhtään sen esteettömämpää tai hyvien tapojen vastaista, kuin hallituksen puheenjohtajankaan toimiminen... Maanmainio Kauppakaari vuodelta 1734 toteaa suurin piirtein asiamiehistä ja toimitsijoista, että toimeksiantaja vastatkoon, kuin omista päätöksistään.

Muitakin erittäin kyseenalaisia piirteitä liittyi hallituksen toimintaan. Olimme 4.5.2020 kirjallisesti toimittaneet selvityspyynnön hallituksen vastattavaksi yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa. Selvityspyyntö oli nelisivuinen ja sisälsi pääosin asuntomme vesivahinkokorjaukseen liittyviä kummallisia piirteitä. Hallitus oli kirjannut selvityspyyntömme esitykseen työjärjestykseksi ja jätti jakamatta kirjeemme yhtiökokoukselle perehdyttäväksi ennen yhtiökokousta.

Osa selvityksistä toki saatiin. Selväksi tuli, että hallitus on käyttänyt merkittävästi enemmän varoja virheiden ja kosteusvaurion selvittämiseen, kuin mitä virheiden ja vaurioiden asianmukainen korjaus olisi tullut maksamaan. Kun ottaa huomioon urakoitsijan virhevastuun ja määrätty kyseinen urakoitsija korjaamaan tekemänsä virheet, olisi taloyhtiöltä kulunut niihin lisää rahaa n. 3.000,- euroa. Pikkuraha, kun ottaa huomioon jo noin 20.000,- euroa ja lisääntyvät kustannukset meille kahden vuoden evakkotaipaleesta hyvityksinä vastikkeen vedestä, sähköstä ja ylläpidosta, jotka yhtiö on säästänyt, kun emme ole voineet asumiskelvotonta asuntoamme käyttää.

Keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan palkkio oli pelkästään 8.900,- euroa. Tavarantarkastajan raportista ilmeni selkeästi taloyhtiön vastuulla olleen ja keskinäisesti sovitun korjaustavan toteuttamisessa tehdyt virheet.

Ilmeni myös, että taloyhtiö oli teettänyt tällä "Kiinteistö saneeraus Jari Haarala T:mi":llä kaikkiaan kuusi eri korjausurakkaa taloyhtiössä ja maksanut niistä useita kymmeniä tuhansia euroja. Rahat ovat menneet hukkaan. Keitä mahtavatkaan olla ne onnettomat, joiden asuntoa kyseinen urakoitsija on "korjannut".

Hyviäkin päätöksiä syntyi. Varsin eriskummallisesti edennyt hissiselvitys oli muuttunut hissihankkeeksi (muistaakseni yhtiökokous ei ollut tehnyt sellaista päätöstä. Ei kyllä yhtään jaksa enää hämmästyttää...)

Yhtiökokous päätti nyt lopultakin lopettaa "hissihankkeen" edistämisen. Se on järkevää, koska putkisaneeraus tulee viemään kaikki ylimääräiset rahat vuosikausiksi.

Korvaan särähti myös yhtiövastikkeen alentaminen sentin kymmenesosilla ja lainan enneaikainen suoritus kokonaan. Jälleen alijäämäinen talousarvio, jota katetaan yhtiön hakemasta lainalimiitistä. Hmm. Vaikka olisikin laillista, epäilen, ettei lainalimiitin 500.000,- euroa kanssa pitkälle pötkitä...

Myös yhtiön hallitusta saneerattiin reilulla kädellä. Entinen puheenjohtaja luopui vapaaehtoisesti yhden hallituskauden jälkeen ja pari muuta änkyrää pudotettiin kylmästi pois. Erikoinen episodi oli, että väistyvä hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsen ehdotti hallitukseen ihan muita jäseniä, kuin entiset hallituskumppaninsa...

Eräällä osakkaalla oli hallussaan melkoinen nivaska valtakirjoja, joilla hän sitten sujuvasti äänesteli. Äänimäärä oli melkoinen. Kun hissihankkeesta tehtiin koeäänestys, oli tulos 20 puolesta, vastaan oli 39, eli karkeasti 1/3 ja 2/3. Kun sitten äänestettiin "oikeasti", oli tulos selvä, 24000 ääntä puolesta ja 32000 ääntä vastaan. 1/3-osalla oli siis lähes puolet äänistä. Kysyinkin isännöitsijältä, ex-puheenjohtajalta ja kokouksen juristipuheenjohtajalta, että mahtoikohan kyseinen ehdokas ylittää asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn enimmäismäärän, 1/5-osa käytetyistä äänistä. Vastausta ei tullut, eikä varmaan tulekaan...

Jatkoa seuraa ja pikemmin, kuin arvasinkaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti