Yhtiökokous...

Kutsu Satoluiskan yhtiökokoukseenkin tuli viime tipassa, kuten yhtiössä tapana on. Tässä tapauksessa on kyllä hiukan kyseenalaista, ehtikö kokouskutsu säädetyn ajan kuluessa viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta perille.

Ajankohtaan sattui vajaita viikkoja ja pitkiä vapaita pääsiäisen ja vapun ollessa peräkkäisillä viikoilla. Monet osakkaistakin lienevät käyttäneet tilaisuutta hyväkseen lomailemalla juuri tähän ajankohtaan.

Monissa muissa, tekisipä mieleni sanoa kaikissa muissa tuntemissani taloyhtiöissä yhtiökokouskutsut on toimitettu hyvissä ajoin, 3 - 4 viikkoa ennen yhtiökokousta. Riittävä aika luonnollisesti antaa osakkaille mahdollisuuden perehtyä huolellisesti toimitettuun yhtiökokousmateriaaliin ja tilinpäätöstietoihin huolellisesti.

Olisikin mielenkiintoista tietää, moniko osakkaista on yhtiökokouskutsun saanut. Hallituksen puheenjohtajan moderoimalla Facebook-sivustolla jotkut osakkaat olivat jo ehtineet kyselemään yhtiökokouksesta.

Lyhyellä kokoonkutsumisajalla luonnollisesti vähennetään osakkaiden mahdollisuuksia ja ehkä halukkuuttakin osallistua kokoukseen. Satoluiskankin yhtiökokouksissa on tavanmukaisesti ollut vain noin neljäkymmentä osakasta läsnä. Määrä vastaa alle kolmasosaa taloyhtiön osakkaista.

Tällä kertaa omakohtaisten huonojen kokemusten johdosta pyrimme hiukan ravistelemaan yhtiön osakkaita aktivoitumaan yhteisten asioiden hoitamisesta. Helppoa se ei ollut, koska jouduin hiukan summamutikassa jakelemaan niitä osakkaiden postiluukkuihin. Pahoittelut niille, jotka eivät ole osakkaita. Toivottavasti kuitenkin vuokralaiset välittävät tiedon vuokraisännilleen osakkaille, jotta mahdollisimman moni osakas ehtii reagoimaan.

Muutamia havaintoja toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä:
- Vesivahinkoja oli selvästi vähätelty. Meidän asuntomme tapauksessa oli sopivasti unohdettu mainita, että samassa vahingossa vahingoittui myös allamme oleva asunto ja vettä valui senkin alla olevaan kellaritilaan. Vesi meni siis kaikkiaan kolmen kerroksen läpi, voisi sanoa. Ottaen huomioon, että meidän asuntomme "korjaus" käynnistyi oikeasti vasta tämän vuoden puolella, ja on edelleen kesken (so. maksamatta), vaikuttavat korjauskustannukset aika suurilta ottaen huomioon korjauksen heikko laatu.

- Vaikka yhtiössä on teetetty mittavia korjauksia 2018, sokkelit ja parvekekaiteet yli sadalla tuhannella eurolla, ei yhtiön hallussa tilinpäätöksen mukaan ole lainkaan rakennusaikaisia vakuuksia. Korjauksethan ovat edelleen kesken. Korjausrakentamisessa on useita hyviä käytänteitä ja ohjeita, joita noudattamalla korjausrakentamisella on selkeät sävelet. On Yleiset sopimusehdot (YSE), joissa hyvään tapaan kuuluvat vakuuksien asettaminen ja urakkasopimuksen sakkopykälät. On Sisärakentamisen Yleiset säädökset (SisäRYL2013) ja tietenkin valmistajien asennusohjeet. Maksupositioiden asettaminen työn etenemisen ja työn laadun tarkastamisen myötä kuuluvat niin ikään hyviin käytänteisiin. Meille kesken työtä työtä läheteltyjen laskujen perusteella nämä hyvät käytänteet eivät kuulu taloyhtiön hallituksen tai isännöitsijän toimintatapoihin.

Hallitus pyytää taas valtuutuksia. Nyt hallitus pyytää valtuudet teettää putkiremontin hankesuunnittelu. Hyvään hallintotapaan kuuluisi kyllä, että hallitus kilpailuttaa hankesuunnittelun ja vasta sitten esittää yhtiökokoukselle hankesuunnittelun toteuttajan. Silloin päästään tarkastelemaan toteuttajan valintaan liittyvät kriteerit. Nythän hallitus voi saamillaan valtuuksilla valita vaikka parhaat kaverinsa toteuttajiksi. Siis, jos ei yhtiökokous muuta päätä. Menettely ei lisää hallinnon läpinäkyvyyttä. Eihän yhtiökokous päässyt päättämään Satoluiska 2030 "selvitystyön" toteuttajaakaan. Hissiselvitys sama juttu. Erikoista on, että hallituksella oli jo tarjous infotilaisuuden pitäjältä ja toisella hallituksen jäsenellä "toinen, alempi tarjous". Ja seuraavaksi pitäisi päättää selvityksen teettämisestä.