Tänään valitaan taloyhtiön hallituksen jäsenet seuraavalle toimikaudelle. Toivottavasti valittavat hallituksen jäsenet ovat sitoutuneet toimimaan taloyhtiön ja sen osakkaiden edun mukaisesti.
Asiasta olisi luonnollisesti ollut hyvä käydä keskustelua hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta.
Taloyhtiön osakas on tehnyt yhtiökokoukselle ehdotuksen päätoimisen hallituksen puheenjohtajan valinnasta. Periaatteessa tällaiselle valinnalle ei olisi estettä. Yhtiökokoushan sen lopulta päättää, jos niin halutaan. Yhtiökokous päättää myös hallituksen ja tilintarkastajien palkkioista. Asunto-osakeyhtiölaki tai yhtiöjärjestys ei asettane tällaiselle menettelylle estettä, jos valinta tapahtuu yhtiökokouksessa ja yhtiön osakkaat ovat asiasta yksimielisiä. Ja hallitus järjestäytyessään valitsee keskuudestaan tällaisen puheenjohtajan.
Jos taas halutaan palkata hallituksen puheenjohtaja ulkopuolelta, se vaatinee yhtiöjärjestyksen muutoksen ja muutos vaatii määräenemmistön. Sellaista muutosta ei ole nyt käsiteltävässä esityslistassa.
Hallituksen jäsenten valinta yhtiön ulkopuolelta ei ole mitenkään tavatonta. Itselläni on kokemusta taloyhtiöstä, jossa yli puolet jäsenistä ja hallituksen puheenjohtaja olivat taloyhtiön ulkopuolisia, eivätkä edes asuneet talossa. Haasteeksi näytti muodostuvan sitoutuminen talon asioiden hoitoon ja erityisesti isännöitsijän valvonta, mikä kuuluu hallituksen tärkeimpiin tehtäviin. Luottamus hyvä, mutta valvonta paras, sanoo vanha sananlasku. Kyseisessä taloyhtiössä tosin ei maksettu hallituksen jäsenille kokouspalkkioita lainkaan, joten tapaus ei ole ihan samanlainen, kuin esityslistalla oleva.
Taloyhtiössä on kuitenkin jo palkattuna operatiivinen johtaja, isännöitsijä, joka valmistelee hallitukselle hyväksyttäväksi taloyhtiölle kuuluvat asiat. Hallitus ohjaa isännöitsijän toimintaa lakien, asetusten ja yhtiöjärjestyksen määräämällä tavalla ja antaa isännöitsijälle tehtäviä. Työnjaosta riippuu, miten suuren vapausasteen isännöitsijä toimilleen saa. Viimeinen sinetti on lopulta yhtiökokous, joka arvioi sekä hallituksen, että isännöitsijän toimintaa päättämällä hallitukselle ja isännöitsijälle annettavasta tili- ja vastuuvapaudesta.
Kommentointi taloyhtiön facebook-sivuilla on näköjään suljettu. Sitä ennen herättämäämme keskustelua taloyhtiössä on yritetty vääntää "yksityisasiaksi" ja toisaalta "salassapidettäväksi".
Se ei ole kumpaakaan.
Taloyhtiön osakkailla on oikeus saada tietoonsa, miten taloyhtiön hallinto toimii ja noudattaako taloyhtiö hyvää hallintotapaa ja ovatko sen toimintatavat läpinäkyviä?
Pointti onkin siinä, toimiiko Satoluiskan hallitus ja isännöitsijä taloyhtiön osakkaiden edun mukaisesti jättämällä noudattamatta hyviä käytänteitä, ohjeita, määräyksiä ja ennen kaikkea lakia toiminnassaan.
Meitä kohdannut katastrofi
seurannaisvaikutuksineen voi huonokuntoisten ja elinkaarensa
päättäneiden vesikalusteiden pettämisen johdosta sattua uudelleen kenelle tahansa
taloyhtiön osakkaalle tai asukkaalle milloin tahansa.
Huonosti tehdyt korjaustyöt alentavat osakkaiden omistuksen arvoa. Asunnon arvon alenemisella voi olla vaikutuksia esimerkiksi osakkeen vakuusarvoon lainan vakuutena. On tiedossa tapauksia, jossa lainan myöntänyt pankki ryhtyy vaatimaan lisävakuuksia, jos vakuutena olevan asunto-osakkeen arvo laskee liikaa.
Kyllä hallituksen edustaja voisi hyvin vastata muutamiin kysymyksiin:
- Miksi urakoita jätetään kilpailuttamatta?
- Miksi taloyhtiö jättää vaatimatta rakennusaikaiset vakuudet? (Kts toimintakertomus ja tilinpäätös) Yhtiöiden väliset sopimukset kun eivät ole kuluttajansuojalain alaisia. Vakuus on ainoa varmistus sille, että sopimuspuoli tekee parhaansa.
- Miksi taloyhtiö hyväksyy huonolaatuista työtä ja maksaa siitä tarkastamatta työn jälkeä?
- Miksi taloyhtiö ryhtyy puolustelemaan huonolaatuista työtä tehnyttä urakoitsijaa taloyhtiön varoilla?
- Miksi taloyhtiö kieltäytyy puolueettoman Keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan käyttämisestä?
- Miksi taloyhtiö kieltäytyy noudattamasta asennus- ja takuuohjeita?
- Miksi taloyhtiön täysarvovakuutuksesta maksetaan enää pieni osa vahingosta? Yleensä vakuutusyhtiö maksaa noin 90% vahingosta, kun korvauksesta vähennetään taloyhtiön omavastuuosuus.
- Miksi isännöitsijä ja hallitus esittävät perättömiä väitteitä lain mukaisesta osakkaan tiedonsaantioikeudesta?
- Miksi korjaustyöhön rahallisesti osallistuva osakas ei saa taloyhtiöltä pyytämiään tietoja?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti